Kansalaisten huoli korruptiosta saattaa olla terveydenhuollon näkökulmasta merkittävämpää kuin tähän mennessä on ajateltu.
Social Science & Medicine -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan eurooppalaiset, jotka suosivat laajennettuja valinnan vapauksia kannattavia puolueita, käyttivät muita todennäköisemmin täydentäviä ja vaihtoehtoisia hoitoja (CAM, Complementary and Alternative Medicine), mutta todennäköisesti muista syistä kuin hakeakseen parannuskeinoja sairauksiin perinteisessä biolääketieteellisessä mielessä.
Poliittiset ja sosiokulttuuriset näkemykset näyttävät tutkimuksen mukaan olevan yhteydessä siihen, miten eurooppalaiset sitoutuvat yhtäältä tavanomaiseen (“viralliseen”) terveydenhuoltoon ja toisaalta täydentäviin ja vaihtoehtoisiin hoitoihin
Korruption vastaisesti suuntautuneet eurooppalaiset käyttivät tutkimuksen mukaan muita todennäköisemmin täydentäviä ja vaihtoehtoisia hoitoja. Tämä käy ilmi Euroopan 19 maata koskevasta kyselytutkimuksesta, johon vastasi yli 35 000 eurooppalaista. Niin ikään vaastaajat, jotka kannattivat vihreää/vaihtoehtoista/libertaristista (vastakohtana perinteiselle/ autoritaariselle/nationalistiselle) poliittista suuntausta, käyttivät muita eurooppalaisia todennäköisemmin CAM-hoitoja. Rajalinja ei kuitenkaan määrity vasemmisto-oikeisto -jaon mukaan, vaan juuri korruptio-näkemysten ja valinnanvapautta painottavien asenteiden mukaan.
Tämän poikkileikkaustutkimuksen aineisto koostui 15-vuotiaista ja sitä vanhemmista henkilöistä 19 Euroopan maasta (ESS 2015; kierros 7; N = 35 572). Poliittista suuntautuneisuutta arvioitiin osallistujien äänestyskäyttäytymisen perusteella viimeisimmässä kansallisessa äänestyksessä
käyttämällä puolueiden sijoittelun asiantuntijaluokituksia viiden poliittis-ideologisen ulottuvuuden mukaisesti: vasemmisto-oikeisto yleinen; vasemmisto-oikeisto taloudellinen; vihreä/vaihtoehto/libertaarinen vs. perinteinen/autoritaarinen/nationalistinen; anti-eliitistinen; ja korruption vastainen.
Tavanomaisen terveydenhuollon käyttö määriteltiin yleislääkärin tai erikoislääkärin konsultaationa; CAM:n käyttö akupunktion, akupainannan, kiinalaisen lääketieteen, homeopatian, yrttihoidoin, hypnoterapian tai henkis-hengellisen (spirituaalisen) parantamisen käyttönä.
Huonompi terveys moderoi korruption vastaisen poliittisen suuntautuneisuuden ja tavanomaisen terveydenhuollon käytön välistä yhteyttä siten, että huonokuntoiset ihmiset
käyttivät tavanomaisia palveluja poliittisista suuntauksistaan huolimatta. Terveydentila (huonompi tai parempi terveys) ei moderoinut poliittisen suuntautuneisuuden ja CAM-käytön välistä yhteyttä.
Terveydenhuollon ammattilaisten näkökulmasta tutkimustulokset viittaavat tutkijoiden mukaan siihen, että voi olla haitallista olettaa, että kaikki potilaat kokevat valtavirtasen biolääketieteen poliittisesti ja kulttuurisesti neutraalina toimintana tai bisneksenä. Saattaa olla, että täydentävät hoidot vastaavat niihin tarpeisiin, joita valtavirran biolääketiede ei käsittele.
Itse ajattelen, että tuo käsittelemättömyys saattaa tarkoittaa sitä, että biolääketieteen ytimeen eivät kuulu sellaiset työkalut jolla, ihmisen bio-psyko-sosiaalis-spirituaalista kokonaisuutta ja siihen liittyviä tarpeita voitaisiin ja osattaisiin käsitellä. Se liittyy ilmeisesti myös ihmistä ja hoitamista koskevien taustaoletusten luonteeseen ja biolääketieteessä vallitseviin käytäntöihin, jotka ovat levittäytyneet laajasti muuallekin kuin vain ihmisen biologispohjaiseen hoitamiseen.
Monet CAM- käyttäjät ovat motivoituneita hyvinvointinsa edistämiseen tavoilla, jotka ulottuvat pidemmälle (tai ainakin eri suuntaan) kuin terveydenhuollon tarjoama hoito tai jopa sairauksien ehkäisy biolääketieteellisessä mielessä. Tätä käsitystä tukevia täydentäviä hoitoja tyypillisesti käytetään yhdessä tavanomaisten terveydenhuollon palvelujen kanssa, ei niille vaihtoehtoisina, mikä on todettu lukuisissa aikaisemmissa tutkimuksissa.
Monet CAM-käyttäjät noudattavat terveellisiä elämäntapoja, jotka ovat linjassa valtavirtaisen terveydenhuollon suositusten kanssa. Tutkijat toteavatkin, että terveydenhuollon ammattilaisten ei ole kovin rakentavaa juuttua ”näyttöä, evidenssiä” ja ”asiantuntemusta” painottaviin väittelyihin, koska ne osuvat asian viereen. Olen tutkijoiden kanssa täysin samaa mieltä siitä, että tärkeämpi kysymys voi olla, missä määrin valtavirran terveydenhuolto voi ottaa huomioon joidenkin palvelunkäyttäjien laajemmat tarpeet.
Olen pohtinut, että jos ja kun monet CAM-käyttäjät käyttävät hoitoja, kuten akupunktiota ja kalevalaista jäsenkorjausta tai erilaisia terveyttä kohentavia metodeja, kuten joogaa ja meditaatiota (jotka voivat toki myös ”hoitaa”), niin tarkastelukulman olisi hyvä muuttua nykyisestä, mediassakin laajasti julistetusta ”vaihtoehtohoidot voivat olla vaaraksi syöpäpotilaille” näkemykseen ”miten täydentäviä hoitoja voitaisiin hyödyntää kansaterveyden kohentamisessa?”. Käyttäjien mukaan hoidot koetaan usein hyödyllisiksi. Katso kaksi tutkimusta:
Elämäni on muuttunut kokonaan | Elore (journal.fi)
Tutkijat Jussi Valtonen, Ville-Juhani Ilmarinen ja Jan-Erik Lönnqvist nostavat Social Science & Medicinen artikkelissaan esiin myös kysymyksen ihmisten arvoista ja valinnanvapaudesta ja siitä, että hoidon tyypistä riippumatta (paitsi tietysti vakavissa tapaturmissa, akuuteissa vakavissa sairaustapauksissa) ihmiset ylipäänsä haluavat tuntea, että voivat osallistua omaan hoitoonsa ja vaikuttaa itse omaa terveyttään ja hyvinvointiaan koskeviin päätöksiin.
Tutkimuksessa havaittiin positiivinen yhteys korruption vastaisuuden ja täydentävien hoitojen käytön välillä. Näyttääkin aika itsestään selvältä, että kansalaiset ja erityisesti täydentävien hoitojen käyttäjät suosittelevat, että kaikki terveydenhuollon ammattilaiset pyrkisivät avoimuuteen, rehellisyyteen ja tasa-arvon tukemiseen niin tutkimuksessa, käytännössä ja kuin mediajulkisuudessakin. Tämä auttaisi vähentämään huolta todellisesta tai oletetusta korruptiosta.
Tutkijat pohtivat artikkelissaan, että on tunnettua, että kaupalliset intressit kietoutuvat tällä hetkellä syvästi tavanomaiseen biolääketieteeseen kaikilla koulutus-, tutkimus- ja käytännön hoitotyön tasoilla. Ylidiagnosointi ja ylihoito ovat tunnistettuja ongelmia valtavirran biolääketieteessä ja niiden ensisijainen moottori on raha. Pääkirjoitukset johtavissa eurooppalaisissa lääketieteellisissä lehdissä ovat toistuvasti ilmaisseet huolensa vallitsevien rahoitusjärjestelyjen mahdollisuudesta vaarantaa tieteellistä rehellisyyttä ja yleistä luottamuta lääketieteeseen.
Tavallinen kansalainen ei myöskään todennäköisesti ole täysin tietämätön näistä ongelmista ja niiden seurauksista. Se, että tavanomainen valtavirtalääketiede esitetään usein tiukasti näyttöön perustuvana ja arvoneutraalina voi tutkijoiden mukaan mahdollisesti jopa pahentaa havaitun korruption ongelmaa, koska tiukka tieteellinen näyttö ei tue läheskään kaikkia nykyisin yleisiä tavanomaisiä lääketieteellisiä käytäntöjä.
On myös huomattava, että mikään tutkimus ei ole arvoneutraalia, vaikka se noudattaisi kuinka tarkasti tieteellisen metodin protokollaa, todetaan Jussi Valtosen ja kollegoiden tutkimuksessa.
Lopuksi totean, että niinhän se on, että tiedettä ei tehdä tyhjiössä, johon ulkopuoliset tekijät eivät muka vaikuttaisi. Sitä tehdään yhteiskunnassa, sosiaalisessa todellisuudessa, jossa erilaiset intressit ja valtapyrkimykset ohjaavat – joskus kansalaisille melko näkymättömästi – tiedepolitiikkaa, tutkimusta, sen rahoitusta ja tutkijakoulutusta niin lääketieteessä kuin muissakin tieteissä.
Lähde
Jussi Valtonen, Ville-Juhani Ilmarinen, Jan-Erik Lönnqvist,
Political orientation predicts the use of conventional and complementary/alternative medicine: A survey study of 19 European countries,
Social Science & Medicine, Vol 331, 2023,116089, ISSN 0277-9536,
https://doi.org/10.1016/j.socscimed.2023.116089.
Alkuperäinen kirjoitus:
Korruption vastustus on yhteydessä täydentävien hoitojen käyttöön Euroopassa – Liinanblogi