Kokonaisvaltainen terveys: lepo ja uni – rentoutuminen – fyysinen ravinto – psyykkinen ravinto – liikunta – elämän haasteet
Tämä on hätähuuto isänmaan puolesta, sillä lihavuus on laajeneva ongelma. Syyllistävä psykologin sormi osoittaa suoraan suomalaisten ostoskärryihin ja maidostakin opittiin poistamaan rasva jo aikapäiviä sitten.
Matti Hannulan valtakaudella Valtion Ravitsemusneuvottelukunta antoi ensimmäiset suosituksensa. Tapahtui niinä päivinä vuonna 1987, että jokaisen suomalaisen oli noudatettava neuvottelukunnan ohjeistuksia. Siitä lähtien kansan kunto onkin mennyt alamäkeä kuin Kalle Palanderin ura loukkaantumisten takia.
Vuoden 2012 FINRISKI -tutkimuksen mukaan kuusikymmentäkuusi (66) prosenttia työikäisistä miehistä on ylipainoisia. Siinä on sulattelemista.
Maitorasvojen päävihaaja Pekka Puska suosittelee kaikille rasvatonta apilaviskiä ja ruokaa, joka tehdään niin kaukana kuin pippuri kasvaa (Välimeren maissa). Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) omien verkkosivujen mukaan lihavuus on kylläkin pippurinkasvatusmaissa yhtä yleistä, ehkä jopa yleisempää, kuin Suomessa. Mutta on niitä pahempiakin epäloogisuuksia nähty THL:n sivuilla.
Otetaan pilleri ja ollaan ajattelematta koko asiaa. Ylenmääräinen ajattelu vain rasittaa terveysälykkäiden aivoja ja siksihän on keksitty psykoosilääkitys.
Suomessa psykoosilääkkeiden kulutus on kasvanut niin räjähdysmäisesti, että jopa psykologit joutuvat kauhistelemaan sitä. Tämä johtaa lääkärien ja psykologien kasvavaan alkoholinkulutukseen. Lääketehtaat ja Alko kiittävät. Satakuusikymmentäkolmetuhatta kaksisataakymmenen (163210) potilasta ihmettelee.
Yleensä olen biologina ja turpaduunarina keskittynyt tähän ravintopuoleen, mutta tällä kertaa ystäväni Birdie piirteli minulle kaavioita lääkkeiden molekyylirakenteesta. Nämä ovat klotsapiini (Leponex), olantsapiini (Zyprexa) ja ketiapiini (Seroquel).
Mieleen tuli palautettua myös David B. Allisonin ja kumppaneiden kirjoitelma ”Antipsychotic-Induced Weight Gain: A Comprehensive Research Synthesis” vuodelta 1999.
Lopputulos on nimittäin se, että kaikkein lihottavimmat ja eniten diabetesta aiheuttavat psykoosilääkkeet ovat juuri nämä kolme, joita Suomessa määrätään eniten juuri nuorille. Siis nuorille! Ajatelkaa – pilleri, jolla voi lihoa 20 kg parissa kuukaudessa, määrätään ihmiselle, jonka minäkuva on muutenkin epävarma. Onko tämä sitä parantamista?
Kaiken muun lisäksi, nämä Leponexit, Zyprexat ja Seroquelit ovat myös ne kalleimmat pillerit. Tässä luultavasti onkin ainoa syy niiden määräämiseen. Jos taskussa polttelee yhdysvaltalaisen Indianapolisin ylpeyden Eli Lillyn osakkeita, niin 13 euroa per pilleri maksava Zyprexa Velotab voikin olla valkotakkisen asiantuntijan mielestä ainoa mahdollinen ratkaisu opiskelijalle, joka kokee yliopistoelämän hieman rasittavaksi.
Pillerialan historiassa klotsapiinin piinallinen historia liittyy olennaisesti Suomeen. Kuka muistaa Pitkäniemen mielisairaalassa tapahtuneet kuolemat? Lääke kiellettiin näiden yllättävien kuolemien jälkeen ja 1970-luvun Suomessa siis vielä myönnettiin, että lääkkeillä voi olla haittavaikutuksia.
Klotsapiinin ongelma oli agranulosytoosi. Asia kuulostaa pahalta. Ja vielä pahempaa se on jos tajuaa mistä tässä on kyse. Agranulosytoosi on lääkärilatinaa ja tarkoittaa jyvässolukatoa. Eli elimistön kyvyttömyyttä taistella tulehduksia vastaan.
Biologiasta löytyy lisää esimerkkejä kuvaamaan mistä tässä oikein on kyse. Jotkut kasvit valtaavat elintilaa muilta kasveilta räjähdysmäisesti laajentumalla. Esimerkiksi jättiputki ja kurtturuusu leviävät ympäristössä, jossa niillä ei ole kilpailijoita. Ihmisessä taas tulehdukset leviävät koska lääkkeillä on tainnutettu pois se järjestelmä, joka taistelee tulehduksia vastaan.
Syntyy hiljaa kytevä tulehdus (Barry Searsin ja Matti Tolosen käyttämät termit), joka valtaa lopulta koko kehon. Kuolleet ovat rauhallisia, ahdistus on poissa. Ja ennen kuolemaa sammuu luovuus.
Birdie-ystäväni katselee minua enemmän televisiota. Hän oli huomannut, että sarjassa ”Isänmaan puolesta” (Homeland) roolihahmo Carrie Mathison popsii klotsapiinia silloin kun hän haluaa saavuttaa vertaisarviointia ihailevan yhteiskunnan yleisen harmaustason ajatuksissaan.
Nobel-tason ajatuksia ei kyllä saada sohvaperunana ostostelevisiota katsoen ja nettiä räpeltäen. Henkinen painekattila kypsyttää sohvaperunan ja elämän rakenne pehmenee.
Mutta ei rahakaan aina tee onnelliseksi. Tarpeeksi paljon savolaistyylistä huumorintajua omaavat piirit nimittäin pitävät ironian huippuna sitä, että olantsapiinin tuotekehittelyä aikoinaan johtanut biokemisti teki itsemurhan murruttuaan tyttärensä kuolemasta lääkärien hoitovirheen seurauksena. Tässä voisi puhua omasta nilkasta ja niin poispäin.
Varoitan kuitenkin lukijoitani nyt luulemasta, että psykoosilääkkeet olisivat ainoa lääkeryhmä, joka lihottaa. Ei sitten sinne päinkään. Niitä lihottavia lääkkeitä on nimittäin niin paljon, että sorminiveliä säästääkseni jatkan aiheesta joskus toiste.
Itse korostan aina ravinnon merkitystä mielialan säätelijänä. Hyvä ruoka – hyvä mieli. Suomalaisten kannattaisi muistaa, että esimerkiksi kauranversot rauhoittavat oloa ja helpottavat unensaantia. Ilman haittavaikutuksia!
Totean loppukevennyksenä, että suomalaisten BruttoKansanPaino olisi paljon keveämpi jos mielialalääkkeitä määrättäisiin nykykäytäntöä tiukemmalla Spy Hard -diagnostiikalla. Elokuvan päähenkilö, äskettäin edesmennyt Leslie Nielsen, puhuu nimittäin hulluista seuraavasti:
Hulluko? Jotkut pitävät hulluna ihmistä, joka kävelee kadulla mutisten itsekseen. Minäpä kerron mikä on hullua. Hullu on ihminen, joka kävelee kadulla puolikas meloni päänsä päällä, hokien ”Olen hamsteri, olen hamsteri.” Se on hullua…
Lähde:
Turpaduunri: Lääke lihottaa mutta laajakaista toimii?