Lääketutkimusten vaiettu virhelähde

Lääketutkimusten vaiettu virhelähde

Lääketutkimuksissa ei perinteisesti ole otettu huomioon sukupuolten välisiä eroja reaktioissa lääkkeisiin. Lääkevaikutusten naisnäkökulma on vaiettu asia, koska sukupuolierojen huomioimatta jättäminen on kustannustehokkaampaa.

Vuonna 2020 julkistettu (1, 2) tutkijoiden Brian Prendegast ja Irvin Zucker tekemä koostetutkimus osoitti tämän huolestuttavan virhelähteen lääketutkimuksissa. Sen seurauksena naisia usein ylilääkitään, ja heille ilmaantuu enemmän sivuvaikutuksia kuin miehille. Prendegast ja Zucker kävivät läpi 5000 ISI Web of Science- ja PubMed-sivustoilla julkaistua tutkimusta. He käyttivät hakuehtoina termejä ”lääkkeet”, ”sukupuoli”, ”farmakokinetiikka” (lääkeaineiden imeytymistä, jakautumista elimistöön, aineenvaihduntaa ja erittymistä käsittelevä farmakologian osa), ”farmakodynamiikka” (lääkevaikutusoppi), ”lääketurvallisuus”, ”lääkkeiden annostelu” sekä ”lääkkeiden haitalliset sivuvaikutukset”. Näillä hakusanoilla aineisto luonnollisesti oli osittain päällekkäistä.
Tutkijoiden tulosten mukaan enemmistö FDA:n (Amerikan lääkeviraston) hyväksymien lääkkeiden sivuvaikutuksista ilmeni naisilla (kohonneina veren pitoisuuksina ja hitaampana poistumisena kehosta). Tutkimustulos ei ollut selitettävissä miesten keskimäärin korkeammalla painolla. Tutkijat toteavat, että saman lääkeannoksen määrääminen naisille ja miehille johtaa naisilla useammin haitallisiin sivuvaikutuksiin.

Lausannen yliopistollisessa sairaalassa työskentelevä onkologi (syöpäsairauksiin erikoistunut) Anna Dorothea Wagner toteaa lehtihaastattelussa (4), että jo parin vuoden ajan hänen mieltään on kalvanut epäilys, ettei syöpälääkkeissä kaikki ole kohdallaan. Hänen havaintojensa mukaan syövänhoidon ensiapuosastolle tuodaan useammin naisia kuin miehiä. Jopa syöpään sairastuessaan nuoret ja hyväkuntoiset naiset joutuvat sairaalaan miehiä useammin normaalien syöpähoitojen, joskus hengenvaarallistenkin, sivuvaikutusten vuoksi. Pohdittuaan asiaa kaikista eri näkökulmista Wagner on tullut siihen tulokseen, että kyse on siitä, että potilaat ovat naisia. Miehillä on enemmän lihasmassaa ja vähemmän rasvaa kehossaan, mikä Wagnerin mukaan vaikuttaa siihen, miten lääkeaine imeytyy kehossa. Se ei kuitenkaan ole ainoa tekijä: naisilla lääkkeiden poistumisessa vaikuttavien entsyymien tuotanto on erilainen, heidän munuaisensa toimivat heikommin ja heidän vatsalaukkunsa tyhjenee hitaammin. Wagner peräänkuuluttaakin sukupuolisidonnaisia näyttöön perustuvia annosteluohjeita.

Saksan Lääkärilehdessä (3) on kiinnitetty huomiota koronatutkimusten yksipuolisuuteen: niissä(kään) ei sukupuolten välisiä eroja ole juurikaan otettu huomioon. Lehdessä julkaistun artikkelin mukaan tämä epätietoisuus johtaa usein oikeanlaisen hoidon viivästymiseen. Lehden mukaan sukupuolten välisiin eroihin painottuva lääketieteellinen tutkimus on vielä liian vähäistä.

 

 

Artikkelit:
1) Anwar, Yasmin: Lack of females in drug dose trials leads to overmedicated women (Berkeley News, 12.8.2020)
2) Lerner, Louise: Overprescribing women results in widespread side effects, UChicago research suggests (Chicago News 22.6.2020)
3) Richter-Kuhlmann, Eva: Frauen erkranken anders (Deutsche Ärzteblatt 2020; 117: A-2336/ B-1972)
4) Teresa Stiens: Das Rätsel mit der Maus (Wirtschaftswoche 22.1.2021)

Tutkimuslähde:
Zucker, Irving, Prendergast, Brian J.: Sex differences in pharmacokinetics predict adverse drug reactions in women (Biology of Sex Differences, 2020 Jun 5;11(1):32. doi: 10.1186/s13293-020-00308-5.)