Suomessa vajaa puolet työikäisten kuolemista aiheutuu sydän- ja verisuonisairauksista.
Vieraskynä: Varpu Tavi
Sairastumisen riskitekijöitä ovat korkea verenpaine, sohvaperunan elämäntapa, roskaruuan säännöllinen syöminen, tupakointi ja runsas viinanjuonti. Noin 40% sydänlihasvaurioista on viinan aikaansaamaa: alkoholi tuhoaa sydänkudosta aivan samalla tavalla kuin sydäninfarkti. Ryypätessä maistuu monelle tupakka — ja yöllä horjutaan nakkikioskin kautta kotiin tai tilataan pizzataksin tuomaa huikopalaa…Isolle osalle suomalaisista tämä killerielämäntapa on tuttua. Enemmistölle suomalaisista sydänriskin muodostaa kuitenkin myös salakavala terveyden turmelija, valkoinen kuolema, jota myös sokeriksi kutsutaan.
Jokainen kai tietää sen yhden facebookkaverin serkun kaiman, joka oli kasvissyöjä ja raivoraitis maratoonari, ja silti se tuupertui sydänkohtaukseen pururadalle. Näitä tarinoita muistellaan enemmän kuin niitä lukuisia kroonisesti ylensyöneinä ja -juoneina sohvalle kuukahtaneita. Lääketiede kehittyy huimaa vauhtia ja samaan aikaan sydän- ja verisuonisairaudet vain lisääntyvät. Hyvä juttu lääketeollisuudelle, mutta huono ihmiselle. Sydänsairauksien lisääntyminen on hyvinvointiyhteiskuntien ongelma: syödään liikaa ja vääränlaista ruokaa.
Usein näkee suomalaisten ravitsemusasiantuntijoiden hokevan mantraa: ”Tavallisesta suomalaisesta kotiruuasta saa kaikki tarvitsemansa vitamiinit, kivennäis- ja hivenaineet”. Väitteen asettaa outoon valoon se tosiseikka, että THL:n ravintotietokanta Finelissä saat eri hakusanoilla enimmäkseen erilaisten einesten ravintosisältötietoja. Olen kysynyt perusteluja, ja tämä kuulemma on siksi, että ”niitä suomalaiset syövät”.
Suomen sydänliitto alkoi suositella kasvisten syöntiä vasta sitten kun julkisuudessa oli tarpeeksi kritisoitu sitä, että sydänmerkin (merkin sydänystävällisestä tuotteesta) voi saada sokerikorppu mutta ei tuore porkkana. Tämä johtui aiemmasta yksipuolisesta vähärasvaisuuden korostamisesta. Nyttemminhän valistuksen painopiste on muuttunut. Mutta kuinka paljon ehdittiinkään sokerin haittoja vähättelevän ja rasvan haittoja liioittelevan valistuksen aikoina aiheuttaa hallaa ihmisten terveydelle? Yhä edelleenkin iso osa suomalaisista syö sokeria ja tärkkelystä reippaasti yli kantokykynsä (eli terveydentilansa salliman ja fyysisen aktiivisuutensa vaatiman määrän). Tunnollisesti he kuitenkin laittavat leivilleen oivariinia.
Saksalaisen, sydämestä väitöskirjaa parhaillaan tekevän, Johannes Hinrich von Borstelin kirjassa Matka sydämeen painotetaan sokerin ja tärkkelyksen syömisen vähentämistä ja hyvien rasvojen lisäämistä ruokavaliossa. Tämä painotus on Saksassa hyvin aiheellinen: valkoisia vehnäjauhoja ja niistä valmistettuja leivonnaisia kulutetaan täällä valtavia määriä: vuonna 2015 saksalaiset kotitaloudet ostivat 1 834 000 000 kg leipää. Sitä syödään useimmiten marmeladin kanssa. Toki sama painotus on Suomessakin aiheellinen: useat suomalaiset syövät ihan liikaa tärkkelystä ja sokeria suhteessa fyysiseen aktiivisuutensa. Toisin kuin Saksassa, Suomessa kakkostyypin diabeetikoillekin vakuutetaan, että he voivat syödä ”ihan tavallista suomalaista koti- ja työpaikkaruokaa”, mikä lisää diabeetikoiden riskiä sairastua myöhemmin sydänsairauteen. von Borstel kehottaa kakkostyypin diabeetikoita vähentämään hiilihydraattikuormaansa ja lisäämään hyviä rasvoja. Hauska yksityiskohta kirjassa on varoitus syödä huonoja tyydyttyneitä rasvoja, kuten kookos- ja palmuöljyä sekä margariinia. En tiedä, sisältävätkö saksalaiset margariinit yhä tyydyttyneitä keinotekoisia transrasvahappoja, jotka tiettävästi suomalaismargariineista on vähin äänin poistettu lähes kokonaan.
Von Borstel kirjoittaa:
”Joskaan käsite ’sokeririippuvuus’ ei ole vielä vakiintunut, silti tutkijat havaitsivat esimerkiksi jyrsijöissä käytöshäiriöitä kiellettyään niiltä sokerin. – – – Toisen mahdollisuuden sokerin varastointiin tarjoavat valkoisista jauhoista valmistetut tuotteet. Ne olivat jo muinaisessa Egyptissä ravinnon osa, etenkin etuoikeutetun yläluokan keskuudessa. Ja vaikka valtimonkovettumataudista puhutaan enimmäkseen nykyajan ilmiönä, ’kalkkeutumiskertymiä’ on löytynyt myös ylipappien ja hallitsijoiden tuhansia vuosia vanhojen muumioiden verisuonista. – – – Nykyään toki tiedämme, että sokeri ei nosta ainoastaan diabetesriskiä, vaan kuuluu myös verisuoniin kertyvän plakin ja siten myös sydän- ja verisuonisairauksien tärkeämpiin aiheuttajiin. – – – Ihanteellista kuitenkin olisi, ettei energia tulisi pääasiassa viljatuotteista vaan hedelmistä ja vihanneksista*. – – – On siis suositeltavaa rajoittaa hiilihydraattien nauttimista ja jättää suklaat, makeat virvoitusjuomat ja muut sokeripommit useammin väliin, niin vaikealta kuin se tuntuukin.””
*saksan kielessä sanapari `Obst und Gemüse` on vakiintunut ilmaisu, jolla tarkoitetaan kaikkia kasviksia, marjoja ja hedelmiä.
Lue kirja!
Johannes Hinrich von Borstel: Matka sydämeen — kaikki kehomme tärkeimmästä elimestä (Otava 2017)
”Lazy Overweight Male Sitting With Fast Food” from FreeDigitalPhotos.net. Image courtesy of Witthaya Phonsawat
”Human Hearts” from FreeDigitalPhotos.net. Image courtesy of interphasesolution.
Uudelleen julkaistu kirjoittajan luvalla
Alkuperäinen kirjoitus:
Varpu Tavi: Sohva, peruna ja sydän | Uusi Suomi Puheenvuoro