Elämme maailmanlaajuista ahdistuksen aikakautta. Ahdistus on läsnä haitallisen äänen tai hajun tapaan. Harmilliseen, kuvitteelliseen ääneen ja hajuun olemme vähitellen tottuneet. Ahdistuksesta on tullut jokapäiväinen ilmiö. ”Kaikki” ovat ahdistuneita. Maailmanlaajuinen koronapandemia ja siitä johtuvat perhe- ja työhaasteet sekä romahtavat talousnäkymät ruokkivat ennestään ahdistusta. Oliko riittävän synkkää?
Ahdistuksesta kirjoitetaan paljon
Olen pannut merkille, että ahdistuksesta kirjoitetaan vilkkaasti. Ahdistus myy hyvin. Äskettäin on ilmestynyt useita kirjoja ahdistuksesta kansainvälisille markkinoille. Yhteistä kirjoille on, että farmakologian tarjoaman avun rinnalle mieluusti tarjotaan kekseliäitä täydentäviä hoitoja. Farmakologian tie ei toki ole kuljettu loppuun ja lääkkeet puolustavat paikkaansa vaikeimmissa ahdistustiloissa.
Arvostettu neurotieteiden professori Wendy Suzuki yllättää tuoreessa kirjassaan ”Good Anxiety: Harnessing the Power of the Most Misunderstood Emotion” varoittaessaan siitä, että ahdistuksen tomera tukahduttaminen farmakologian avulla saattaisi olla jopa haitallista. Professori Suzuki kiinnittäisi enemmän huomiota siihen mitä ahdistuksella on meille kerrottavaa olotilastamme. Erityisen haitallista olisi hänen mukaansa lievän ahdistuksen lääketieteellinen hoito.
Suzukin mielestä lievä ahdistus, jota me sankoin joukoin podemme tällä hetkellä, pitäisi ottaa vastaan haasteena terveyspolullamme myönteisemmissä merkeissä kuin on yleensä tapana. Ahdistus haluaa kertoa meille jotain tärkeää suhtautumisessamme elämään yleensäkin. Useimmiten ahdistus on meissä kasvun paikka. Suzukin mielestä ahdistuksesta voi jopa tulla meidän ystävämme.
Ihan tuulesta temmattua ei professori Suzukin järkeily ole, vaan hän tarjoaa kirjassaan perusteluita sille miten ahdistuksen lähteiden ymmärrys on avain ulos tästä ikävästä olotilasta. Ahdistus on ahdistavaa, mutta sellaista sen on tarkoituskin olla. Useimmat ihmiset, mukaan lukien tiedemiehet, lääkärit ja terapeutit, jättävät usein huomiotta sen tosiseikan, että ahdistus, jonka me tunnemme, on itse asiassa välttämätöntä selviytymisellemme. Toisin sanoen, ahdistus on sekä huonoa että hyvää meille. Suzuki haluaa kirjassaan nimenomaan panostaa tähän hyvään.
Kokemamme stressi vaikuttaa suuresti ahdistuksen tunteeseemme. Kuten kaikki kehon järjestelmät, myös ahdistuksen suhde stressiin liittyy elimistömme tasapainon (homeostaasin) edistämiseen. Kun kohtaamme liikaa stressiä elämässämme, ahdistus saa meidät tekemään muutoksia, jotka tuovat takaisin sisäisen tasapainon. Kun elämässämme on juuri oikeanlaista stressiä, tunnemme olomme tasapainoiseksi. Elämme sellaisen hyvinvoinnin varassa, jota aina kannattaa tavoitella.
Lääkäri Taylor Ham tarjoaa kirjassaan ”The Health Anxiety Workbook” selviytymiskeinoja esimerkiksi COVID-19 -pandemian tuomaan terveysahdistukseen. Pandemia-ahdistus löysi tiensä monien ihmisten elämään, kun he kamppailivat ”uuden normaalin” kanssa. Ihmiset yrittivät epätoivoisesti ymmärtää jatkuvasti muuttuvia, usein ristiriitaisia terveyttä ja turvallisuutta koskevia viestejä. Äkkiä oli moni sellainen henkilö paniikissa, joka ei koskaan ollut aiemmin huolissaan terveydestään.
Kognitiivinen käyttäytymisterapia on lyhytkestoisen psykoterapian hoitomuoto, joka nauttii monen terapeutin arvostusta. Ham suosittelee ahdistuksen hoitoon kognitiivista käyttäytymisterapiaa. Se tarjoaa työkaluja ahdistuksesta selviytymiseen. Tämän kognitiivisen terapiamallin taustalla on se ajatus, että käyttäytymisemme ongelmatilanteissa voi vahvistaa ja tehostaa ajatuksiamme ja tunteitamme tiettyyn suuntaan. Niinpä ajatuksemme, tunteemme ja käyttäytymisemme voivat vaikuttaa meihin negatiivisesti ja ruokkia ahdistuksen kierrettä. Ahdistuksen kierre on katkaistava ja siihen on keinoja tarjolla kun opimme rehellisesti kysymään itseltämme miten hahmotamme maailman tunteiden, ajatusten ja käyttäytymisen kautta.
Jos psykoterapia ei tuo helpotusta ahdistukseen, silloin lääkäri Ham toisi tilapäisesti tähän mukaan lääkkeiden tuoman helpotuksen. Tällä hetkellä ei löydy markkinoilta sellaisia lääkkeitä, jotka tyydyttävällä tavalla tehoaisivat ahdistukseen, joten lääkkeiden lisäksi tarvitaan aina terapiaa ja muita keinoja. Täydentävää lääkitystä käytetään usein yhdessä perinteisten lääkkeiden kanssa. Tästä voi olla esimerkkinä aromaterapia, jossa eteeristen öljyjen hengittäminen tukee terveyttä ja hyvinvointia.
Peter J. Nortonilla ja Martin M. Antonylla on ahdistukseen tarjolla itsehoidon menetelmiä hyvinkin runsaasti tuoreessa kirjassa ”The Anti-Anxiety Program”. Muissa kirjoissa edellä esiteltyjen keinojen lisäksi on mainittava laadukkaan yöunen terapeuttinen vaikutus ahdistukseen. Norton ja Antony korostavat myös erilaisten mielenhallintatekniikoiden (esimerkiksi mindfulness) hyviä puolia. Mindfulness saattaa olla hyvä ennakoidessamme etukäteen sellaisia tilanteita, joissa meillä on tapana ahdistua. Erityinen huomioharjoittelu saattaa auttaa keskittämään huomion muualle kuin ahdistusta ruokkiviin ilmiöihin. Erilaisista hengitysharjoituksista (erityisesti mainitaan palleahengitys) voi olla hyötyä ahdistuksen torjuntaan.
Ahdistusta tutkitaan paljon
Kanadalais-amerikkalais-australialaisessa tutkimuksessa havaittiin, että ruokavaliolla ja ahdistuksen välillä on yhteys. Vähemmän ahdistuneisuutta esiintyi niillä, jotka muun muassa söivät enemmän hedelmiä ja vihanneksia, jotka nauttivat omega-3-rasvahappoja, tekivät laadukkaita ruokavalintoja, noudattivat ketogeenistä ruokavaliota ja suosivat laajakirjoisia ravintolisiä sekä joitakin fytokemikaaleja. Sen sijaan analyysi paljasti ahdistuneisuuden kohonneen riskin niillä, jotka suosivat runsasrasvaista ruokavaliota, jossa oli riittämättömästi proteiinia ja erityisesti tryptofaania. Ahdistuneisuutta nähtiin myös niillä, jotka söivät runsaasti sokeria ja elivät pitkälle jalostettujen elintarvikkeiden varassa. Maximilian Storz suosittelee long-COVID -potilaiden ahdistukseen elämäntapamuutoksia muun muassa kasvisperäisen ruokavalion muodossa.
Kiinalaisessa systemaattisessa katsauksessa arvioitiin, että ahdistuksen lieventämiseen soveltuvia hyviä ei-farmakologisia menetelmiä ovat kognitiiviset käyttäytymisinterventiot, jooga, erilaiset rentoutushoidot, psykologiset ja kasvatukselliset tukitoimenpiteet sekä akupainanta. Koeryhmänä oli raskaana olevia naisia, joilla oli eriasteisia raskaudenaikaisia ongelmia.
Ruotsalaistutkijat havaitsivat satunnaistetussa kokeessa, että niin kohtalainen kuin rasittava liikunta lievitti ahdistuksen oireita, vaikka mielialan häiriö olisi krooninen. Liikunnan terveysarvoja pitäisi enemmän pitää esillä ahdistuksen tukihoidossa.
Anxiety hakusana tuo esille mittavan listan tutkimuksia suuressa lääketieteellisessä tietokannassa (PubMed.gov). Kaiken kaikkiaan 29 259 tutkimusta ja erityisesti lisääntyvässä määrin aivan viime vuosina.
Lähteet:
Aucoin M, LaChance L, Naidoo U, Remy D, Shekdar T, Sayar N, Cardozo V, Rawana T, Chan I,
Cooley K. Diet and Anxiety: A Scoping Review. Nutrients. 2021 Dec 10;13(12):4418. doi:
10.3390/nu13124418. PMID: 34959972; PMCID: PMC8706568.
Ham Taylor M. The Health Anxiety Workbook. Rockridge Press, 2021
Henriksson M, Wall A, Nyberg J, Adiels M, Lundin K, Bergh Y, Eggertsen R, Danielsson L, Kuhn
HG, Westerlund M, David Åberg N, Waern M, Åberg M. Effects of exercise on symptoms of
anxiety in primary care patients: A randomized controlled trial. J Affect Disord. 2022 Jan
15;297:26-34. doi: 10.1016/j.jad.2021.10.006. Epub 2021 Oct 10. Erratum in: J Affect Disord. 2021
Dec 3;: PMID: 34644619.
Norton Peter J, Antony Martin M. The Anti-Anxiety Program: A Workbook of Proven Strategies to
Overcome Worry, Panic, and Phobias. Guilford Press, 2021
Storz MA. Lifestyle Adjustments in Long-COVID Management: Potential Benefits of Plant-Based
Diets. Curr Nutr Rep. 2021 Dec;10(4):352-363. doi: 10.1007/s13668-021-00369-x. Epub 2021 Sep
10. PMID: 34506003; PMCID: PMC8429479.
Suzuki Wendy. Good Anxiety: Harnessing the Power of the Most Misunderstood Emotion. Atria
Books, 2021
Yu X, Liu Y, Huang Y, Zeng T. The effect of nonpharmacological interventions on the mental health
of high-risk pregnant women: A systematic review. Complement Ther Med. 2022 Jan 4:102799.
doi: 10.1016/j.ctim.2022.102799. Epub ahead of print. PMID: 34995769.