Ainakin miljoona suomalaista hoitaa terveyttään tai vaivojaan joka vuosi täydentävillä ja vaihtoehtoisilla hoidoilla (CAM=Complementary and Alternative Medicine).
Tässä esitetyt CAM-hoitojen käyttöä (tutkimusta edeltäneen vuoden aikana tai joskus elämän aikana) koskevat tiedot perustuvat kolmeen vertaisarvioituun tutkimusartikkeliin (alaotsikot 1-3) ja yhteen kirja-artikkeliin (alaotsikko 4) ja yhteen väestökyselyn raporttiin (alaotsikko 5). Jatkossa käytän termejä CAM-hoidot ja täydentävät hoidot samanmerkityksisinä (vaikka ne eivät sitä aivan täsmällisesti olekaan).
Täydentävät hoidot -termi kuvaa parhaiten sitä, millä tavalla ihmiset näitä apukeinoja käyttävät jokapäiväisessä arjessaan. Useimmiten niitä käytetään lisänä, ei korvaavina tai vaihtoehtoina tavanomaiselle hoidolle, kuten lääkärin, psyko- tai fysioterapeutin hoidolle.
1. Täydentävien hoitojen käytön yleisyys Euroopassa ja Suomessa (ESS Survey 2014)
Suomessa 35 % aikuisväestöstä käytti jotain CAM-hoitoa kyselyä edeltäneen 12 kk:n aikana. Suomessa käyttö oli samaa tasoa kuin muissa Pohjoismaissa. (Table 1)
Euroopassa yleisimpiä CAM-hoitoja koko väestössä olivat: hieronta 12 % (Suomessa ei lueta CAM-hoidoksi), homeopatia 6 %, osteopatia 5 %, yrttilääkintä 4.6 %, akupunktio 4 %, kiropraktiikka 2 % ja vyöhyketerapia 2 %. Artikkeli ei raportoi hoitokohtaisia lukuja Suomen osalta.
Euroopan maissa tyypillisesti CAM-hoitoa käytettiin täydentävänä eli tavanomaisen hoidon ohella ja lisänä. Käyttö oli yleisempää ihmisillä, joilla oli jokin terveyteen liittyvä vaiva tai ongelma verrattuna heihin, joilla ei sellaista ollut.
Lähde: Kemppainen L. ym. (2018) Use of complementary and alternative medicine in Europe: Health-related and sociodemographic determinants. Scand J Public Health 2018) Tutkimusaineisto: The European Social Survey (ESS) vuonna 2014, kysyttiin omaa CAM-hoitojen käyttöä viimeisen 12 kk:n aikana. Mukana myös hieronta (useissa maissa se lasketaan CAM-hoidoksi)
2. Täydentävien hoitojen käyttö vuonna 2008 (nettikysely)
Vuonna 2008 toteutetun nettikyselytutkimuksen mukaan CAM-hoitoja oli käyttänyt 28,1 % vastaajista kyselyä edeltäneen 12 kk:n aikana.
Kyselyssä vastaaja saattoi valita yhden tai useamman käyttämänsä metodin listalta, jossa olivat itämainen lääketiede, jooga, rentoutuminen tai meditaatio sairauksien hoidossa, homeopatia, energiahoidot (kehon energiakanavien tai meridiaaninen tukosten hoito, kuten Shiatsu), vitamiinien ja hivenaineiden mega-annokset hoitona, aromaterapia (kasveista eristettyjen eteeristen öljyjen käyttö), naturopatia, kuten kasviterapia tai kiviterapia, elämänvoimaan nojaava ja spirituaalinen energiahoito, kuten Reiki, hoidot, jotka perustuvat ihmiskehon neljään elementtiin (maa, vesi, ilma, tuli), kuten Ayurveda, spirituaalinen hoitaminen, kaukoparannus ja Rudolf Steiderin antroposifiseen lääketieteeseen perustuva antroposofinen lääketiede.
Luettelosta puuttuivat mm. rukous, akupunktio, kiropraktiikka ja vyöhyketerapia (ks. Vuolanto ym. 2020 alla).
Lähde: Lindeman, M. (2011) Biases in intuitive reasoning and belief in complementary and alternative medicine. Psychology and Health, 26(3):371–382. Tutkittavaa ikäryhmää (15-56 -vuotiaat) edustava otos oli 1092 henkilöä).
3.Täydentävien hoitojen käytön yleisyys Suomessa vuonna 2018 (kasvokkainen haastattelu)
Vuonna 2018 tehdyn haastattelututkimuksen mukaan CAM- hoitoja oli käyttänyt (itse tai perheenjäsen käyttänyt) 84 % haastatelluista joskus elämänsä aikana. CAM-hoitojen käyttö oli vähentynyt hiukan tarkastelujaksolla 2008-2018.
Tuotteita ja ja valmisteita oli käyttänyt (itse tai perheenjäsen joskus elämänsä aikana):
- luontaistuotteet 54 %
- ravintolisät 53 %
- rohdosvalmisteet 29 %
Keho-mielihoidoista yleisesti käytettyjä olivat:
- rukous 34 %
- akupunktio 28 %
- kiropraktiikka 28 %
- vyöhyketerapia 14 %
- kansanparannus 13 %
Homeopatiaa, aromaterapiaa, perinteistä kiinalaista lääketiedettä ja hypnoosia oli saanut kutakin alle 10% itse tai perheenjäsen joskus elämänsä aikana.
Suurin osa (55-88 %) lueteltujen CAM- hoitomuotojen käyttäjistä raportoi saaneensa käytetystä hoidosta apua, vähiten aromaterapiasta (55 %) ja eniten kiropraktiikasta (88 %).
Terapioita, joihin sisältyy asiantuntijan hoidettavana oleminen, käyttivät eniten naiset ja vanhemmat ikäluokat.
CAM-hoitojen ja valtavirtalääketieteen käyttö eivät olleet tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä toisiinsa eli CAM-hoitojen käyttö ei vähentänyt valtavirtalääketieteen käyttöä. Vastaajat hakivat apua laajasti eri hoitomuodoista.
Lähde: Vuolanto, P., Kemppainen, L., Kemppainen, T., & Nurmi, J. (2020). Täydentävien ja vaihtoehtoisten (CAM) hoitojen käyttö Suomessa. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 57(1). https://doi.org/10.23990/sa.80288. Tutkimuksessa verrattiin samalla tutkimusmenetelmällä tehdyin tutkimuksin CAM-käyttöä vuosina 2008 ja 2018. Kysely koski omaa tai perheenjäsenen käyttöä joskus elämän aikana. Tutkimuksessa oli mukana 12 eri CAM-hoitomuotoa, mutta eivät mm. jooga, meditaatio ja kalevalainen jäsenkorjaus. Aineisto kerättiin Omnibus-kyselyllä, joka pohjautuu kiintiöpoiminnalla valittujen, 15–79-vuotiaiden Suomessa asuvien (Ahvenanmaa pois lukien) 1020 henkilön kasvokkaiseen haastatteluun. Aineiston kokosi Taloustutkimus Oy.
4. Tutkimus joogan ja meditaation yleisyydestä Suomessa
Vuoden 2019 tehdyn väestökyselyn mukaan jooga ja meditaatio ovat suosittuja, erityisesti nuorilla aikuisilla. Joogaa harjoitti vähintään muutaman kerran kuukaudessa 11 % kyselyyn osallistuneista 15-79 -vuotiaista (n= 4176). Nuorten, 25-34 -vuotiaiden, ikäryhmässä oli eniten (21 %) joogaa vähintään muutaman kerran kuukaudessa harjoittavia.
Meditaatiota harjoitti vähintään muutaman kerran kuukaudessa runsas 12 % kyselyyn osallistuneista. Joka päivä meditoivia oli 1.9 %. Yleisintä (18 %) meditointi oli 25-34 -vuotiaiden ikäryhmässä.
Lähde: Ketola K. Jooga ja meditaatio Suomessa. Kirjassa Elina Hellqvist & Jyri Komulainen (toim.). Henkisyyttä ja mielenrauhaa. Aasian uskonnollisuus länsimaissa. Gaudeamus 2020, s. 14-44. Otos 4176 aikuista (15-79-vuotiasta).
5. Väestökysely 18-70-vuotiaiden suomalaisten vaihtoehtohoitojen käytöstä, internet-paneeli 11.−17.5.2021.
Nettikyselyssä kartoitetuista hoitomuodoista (rohdosvalmisteet, ravintolisät, akupunktio, kiropraktiikka, jäsenkorjaus, osteopatia, naprapatia, homeopatia, lymfahieronta, vyöhyketerapia, henkiparannus ja reikihoito) useimmiten oli käytetty ravintolisiä ja rohdosvalmisteita. Ravintolisiä käytetään laajasti (90 % kyselyyn vastanneista) terveyden ylläpitämiseen tai hyvinvoinnin lisäämiseen. Reilu kolmannes on joskus käyttänyt myös rohdosvalmisteita – useimmiten vain terveyden ylläpitämiseen tai hyvinvoinnin lisäämiseen.
• Joka viides vastaaja (22 %) oli joskus käyttänyt akupunktiota. Hieman suurempi osuus vastaajista (14 %) kertoi käyttäneensä sitä sairauden hoitoon tai sairauden oireiden lievittämiseen kuin terveyden ylläpitämiseen tai hyvinvoinnin lisäämiseen (8 %).
• Vähintään joka kymmenes vastaaja oli joskus käyttänyt kiropraktiikkaa (15 %), jäsenkorjausta (16 %) tai vyöhyketerapiaa (16 %). Muiden tutkittujen vaihtoehtohoitojen käyttö oli vähäisempää.
• Vaihtoehtohoitoja olivat käyttäneet useammat naiset kuin miehet.
Lähde: Kysely vaihtoehtohoidoista väestölle 2021
Suomen Lääkäriliitto Vaihtoehtohoidot – Väestö (laakariliitto.fi)
Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin Taloustutkimuksen internet-paneelissa 11.−17.5.2021 välisenä aikana. Tutkimuskutsuja lähetettiin 8 095 henkilölle. Tutkimukseen vastasi kaikkiaan 1 414 henkilöä
(vastausprosentti 17,5).
Päätelmiä kolmen vertaisarvioidun tutkimusartikkelin ja kahden kyselyraportin tuloksista
Tieto täydentävien ja vaihtoehtoistenhoitojen käytöstä, niiden hyödyistä ja mahdollisista haitoista on tärkeää, koska käyttö on Suomessa varsin yleistä. Eri tutkimukset antavat kuitenkin hieman erilaisia käyttöprosentteja, mikä johtuu siitä, että niissä tutkimusmenetelmät poikkeavat toisistaan. Esimerkiksi kysymysten muoto ja järjestys voivat vaikuttaa vastauksiin. Myös aineiston keruun menetelmällä (onko kasvokkainen haastattelu, internetkysely tai jokin muu) on vaikutusta.
Niin ikään tutkittavien hoitomuotojen määrä vaikuttaa. Mitä useammasta hoitomuodosta vastaaja voi valita, sitä suuremmaksi käyttöprosentti todennäköisesti nousee.
Esiteltyjen tutkimusten perusteella yleisellä tasolla voidaan sanoa, että vähintään noin kolmas osa aikuisista käyttää tai on käyttänyt jotakin täydentävää ja vaihtoehtoista hoitomuotoa.
Suomen terveydenhoitokeinojen monimuotoisuuden ymmärtämiseksi ja tarkasteltaessa näiden hoitomuotojen sääntelyn tarvetta, hoitojen käytön laajuuden hahmottaminen on välttämätöntä. Lisäksi tietoa täydentävien hoitojen yksilöllisistä ja kansanterveysvaikutuksista tarvitsevat myös terveydenhuollon ammattilaiset, kun he pohtivat, miten toimia hoitoja käyttävien kanssa terveydenhuollon kohtaamisissa esimerkiksi tilanteissa, joissa potilas kertoo merkittävästi hyötyneensä täydentävistä hoidoista.
Tietoa tarvitsevat myös koulutusorganisaatiot, kun ne määrittävät terveydenhuollon ammattilaisten täydentäviä hoitoja koskevia koulutustarpeita. Laadukkaassa koulutuksessa aihetta käsitellään monipuolisesti ja asiakaskeskeisesti ottaen huomioon tutkitut (mukaan lukien käyttäjien tutkitusti kokemat) hyödyt ja haitat näistä hoitomuodoista. (ks. Vuolanto ym 2020)