Vuonna 2019 julkaistiin Iltalehdessä kaksi artikkelia: Syötkö usein näitä ruokia? Huonoimmat rasvat nostavat muistisairauden riskiä jopa 75 prosenttia ja Huonot rasvat tukkivat suonet ja näkyvät vyötäröllä – näin korvaat 8 arkista ruokaa terveellisillä vaihtoehdoilla, jonka nimi pari päivää myöhemmmin muutettiin muotoon Tiedätkö, miksi kova rasva tappaa? Tee nämä 8 muutosta lautasella välittömästi
Artikkelit sisälsivät niin paljon disinformaatiota ja propagandaa tyydyttyneitä ja luonnon tuottamia terveellisiä rasvoja vastaan, että se on syytä oikaista. Kirjoitusten räikeimmät väärintulkinnat olivat nämä:
”Suurin osa transrasvoista saadaan maitovalmisteista, voista ja liharuoista. Maitorasvassa ja voissa sekä naudan rasvassa transrasvahappoja on luontaisesti 3–5 prosenttia.
Suomalaiset saavat transrasvoja keskimäärin vähän, eli keskimäärin alle gramman päivässä. Suurin osa suomalaisten saamasta transrasvasta on peräisin luonnollisista lähteistä eli lihan, maidon tai voin rasvasta.”
ja
”Paras tapa välttää transrasvojen saantia on välttää runsaasti tyydyttynyttä rasvaa sisältäviä elintarvikkeita. Kovia eli tyydyttyneitä rasvoja on runsaasti esimerkiksi runsasrasvaisissa maitotuotteissa, lihavalmisteissa… ”
ja
”Myös etenkin rasvaisista maitovalmisteista, leivonnaisista sekä lihasta saatavat trans-rasvahapot nostavat LDL-kolesterolin määrää kasvattaen edelleen sydän- ja verisuonitautien riskiä. ”
En käsittele tässä väitteitä ’kovista’ rasvoista, koska ne eivät todellakaan tapa. Niitä ihminen on syönyt koko kehityshistoriansa ajan ja kehittynyt erinomaisesti. Kenties juuri niiden ansiosta? Eläinrasvojen vaarattomuudesta on kirjoittanut eräs tunnettu englantilainen kardiologi artikkelin Tyydyttynyt rasva ei tuki valtimoita, jonka olen suomentanut v.2017.
Mikä noissa lainauksissa sitten on pielessä?
Ensimmäisen IL-artikkelin aiheena olleen tutkimuksen nimi sen jo kertoo: Seerumin elaidiinihapon pitoisuus ja riski dementiaan (1). Nopea vilkaisu Wikipediaan paljastaa, mikä noissa ylläolevissa artikkelin kohdissa mättää: ”Elaidiinihappo on kovetetussa kasviöljyssä pääasiallisesti esiintyvä transrasvahappo, jota tavataan vähäisinä määrinä myös nautaeläinten ja vuohieläinten maidossa (karkeasti 0,1% rasvahapoista).” Tutkimus käsitteli sellaista verenkierron merkkiainetta, jota kertyy kasviperäisistä öljyistä, kun ne osittain kovetetaan hydrogenoimalla, lisäämällä siihen vetyä: ”Elaidiinihappo (trans 18:1 n-9)… on merkittävin teollisuudessa syntyvä transrasvahappo.” Ei siis mitään mainintaa luonnollisista lihan, maidon tai voin transrasvoista!
Iltalehden artikkelit luettuaan voi jäädä käsitykseen, että maidon tai lihan rasvat sisältäisivät dementian tai sydänkohtauksen aiheuttavaa transrasvaa ja että nuo luonnontuotteet olisivat kaikkein pahimmat transrasvan lähteet. Tutkimuksen perusteella tällaista johtopäätöstä on kuitenkin mahdoton vetää. Ja märehtijöiden maidon tai lihan rasvassa tuota rasvaa oli Wikipediankin mukaan vain 0,1% – ei lähellekään IL-artikkelissa mainittuja 3-5 prosenttia. Mistä tuo tieto sitten on peräisin? Keksivätkö toimittajat kaiken omasta päästään? No ei sentään. Ja tuolle lukujen erotuksellekin löytyy terveyteen liittyvä selitys, johon paneudumme tuonnempana.
Juttujen lopussa mainitaan viitteet CNN:n, sydan.fi, ruokavirasto.fi, IL arkisto, Livsmedelverket, Duodecim ja Käypä-hoito. Transrasvoja koskevan väärän tiedon lähteet löytyvät 2. ja 3. kotimaisesta osoitteesta, joita sitten on käytetty myös jälkimmäisessä artikkelissa. Ensimmäisen lainauksen ainekset löytyvät Sydänliiton sivuilta tästä osoitteesta kohdasta ”Transrasvakin on kovaa rasvaa”. Toiseen ja kolmanteen lainaukseen materiaali oli mitä ilmeisimmin kerätty Ruokaviraston sivulta, jossa transrasvojen ja tyydyttyneen rasvan välille vedettiin yhtäläisyysmerkit. Tuo sivu on sittemmin poistettu ja Ruokavirasto on päivittänyt tietonsa ja tunnustaa nyt märehtijöistä peräisin olevan ja teollisen transrasvan eron 15.12.2023 julkaistussa raportissaan (2). Päivitykseen pakotti EU komission 04/2019 julkaistu asetus 2019/649, jossa sanotaan: ”Muu transrasva kuin eläinperäisessä rasvassa luontaisesti esiintyvä transrasva pitää rajoittaa korkeintaan 2g/100g rasvaa.” Sydänliiton sivuakin on päivitetty 2023, mutta väärä tieto on siellä edelleen.
Pahoja transrasvoja ovat siis ne kasviöljyistä kovettamalla aikaansaadut transrasvat, joita on ollut olemassa vasta reilut 100 vuotta (Ruokaviraston raportissa i-TFA). Eläinperäiset transrasvat (r-TFA) eivät ole myrkyllisiä ja niitä on ollut maidossakin niin kauan kuin märehtijöitä on ollut olemassa (pidempään kuin ihmisiä).
Evoluutiolta on aina hyvä kysyä neuvoa tällaisissa asioissa. Ruokkisiko emo poikastaan nesteellä, joka sisältää jälkeläisen tappavaa ainesosaa? Ei tietenkään. Sellaisen eliön sukupuu olisi jo ajat sitten lakannut olemasta! Aivan absurdi ajatus.
Lyhyt historia teollisista transrasvoista
Siemenöljyjen kovetuksessa käytetty hydrogenointi keksittiin jo 1800-luvun puolella Napoleonin Ranskassa. Toden teolla teollisia transrasvoja alkoi syntyä 1900-luvun alun Yhdysvalloissa, kun Procter & Gamble niminen yhtiö lanseerasi pitkälti puuvillan siemenöljystä (puuvillan tuotannon ongelmajäte) kovetetun Criscon. Se oli margariini kaikkeen talouskäyttöön ja sen ostajille annettiin ilmainen reseptivihkonen, joka sisälsi vinkkejä sen käytöstä ruoanlaitossa. Siitä tuli menestys. Kuva alla.
Teollisia transrasvoja nuo margariinit sisälsivät jopa 45% ja sydänsairaudet lisääntyivät margariinin voittokulun tahdissa. Englanninkielinen Wikipedia-artikkeli, josta yo. kuvakin on lainattu, on lähes kaiken kattava runsaudensarvi mitä tulee tietoon transrasvoista. Niitä syötiin Suomessakin. Enimmillään jopa 25% teollisten elintarvikkeiden rasvoista 80- ja 90-luvuilla oli transrasvaa. Ennen 2000-lukua valmistajat Suomessa alkoivat vapaaehtoisesti vähentää transrasvoja, mutta maakohtaisella lailla sitä ei säädellä vieläkään sen paremmin Suomessa kuin Ruotsissakaan. Tanskassa jo 2004 sen sijaan astui käytäntöön laki, jonka perusteella elintarvikkeen rasvoista korkeintaan 2% saa olla transrasvaa. Tämä on sama rajoitus, joka astui voimaan EU:ssa v.2019. Kiellon seurauksia on tutkittu Tanskassa v.2015 ja arvio sydänkuolemien vähenemisestä on 14,2 / 100000 henkilöä / vuosi (21).
USA:ssa säädöksiin perustuva kielto on myös jo astunut voimaan ja mielenkiintoista on, että tämä melkein maailmanlaajuinen muutos on yhden miehen 50-vuotisen elämäntyön tulosta. Fred Kummerow vastusti teollisten transrasvojen käyttöä, koska oli tutkimuksissaan todennut niiden vaarallisuuden. Kun hän ei saanut liittovaltion viranomaista (FDA) muuten ryhtymään toimeen hänen 2004 lähettämänsä vetoomuksen pohjalta kiellon aikaansaamiseksi, hän vielä vanhoilla päivillään, 98-vuotiaana, haastoi FDA:n oikeuteen v.2013 saadakseen teolliset transrasvat pois ravintoketjusta. Se onnistuikin ja Kummerow ehti nähdä asetuksen hyväksymisen v.2015, kaksi vuotta ennen kuolemaansa 102-vuotiaana. Kiellon arvellaan vähentävän 90 000 ennenaikaista kuolemaa vuosittain USA:ssa.
Suomenkielinen Wikipedia kertoo transrasvojen lähteistä näin: ”40 prosenttia suomalaisten vuoden 2012 transrasvan kokonaissaannista oli teollisesti käsitellyistä kasviöljyistä peräisin olevaa keinotekoista transrasvaa. Loput 60 prosenttia muodostui maitovalmisteiden sisältämästä luontaisesta transrasvasta”. Tilanne on tuosta tietenkin kohentunut 2019 EU-asetuksen myötä.
Luonnolliset transrasvat ovat terveysvaikutteisia
Kirjoituksen alussa kerroin, että märehtijöiden maidon tai lihan rasvassa elaidiinihappoa (samaa kuin teollisissa transrasvoissa) oli vain 0,1%. Kuitenkin transrasvaa noissa rasvoissa on yhteensä 3-5 prosenttia. Mistä tuo 3-5% sitten koostuu? Ja millaisia ovat näiden rasvojen vaikutukset terveyteen?
Vakseenihaposta CLA:ksi
Vakseenihappoa esiintyy luonnollisena osana (n. 1,7%) märehtijöiden maidon ja lihan rasvoja, kuten esiintyy CLA:takin (CLA = konjugoitu linolihappo). Delta-9-desaturaasi muuttaa vakseenihapon CLA:ksi joko märehtijän tai vakseenihappoa syöneen ihmisen elimistössä.
Puolalainen tutkimus (3) selvitti rintamaidon vakseenihapon ja CLA:n pitoisuuksia sekä äidinmaidossa että vastikkeissa. Rintamaito normaalisti meijerituotteita syöneillä naisilla sisälsi vakseenihappoa 0,69% ja CLA:ta 0,49%, kun rajoitetusti maitoa nauttineilla luvut olivat 0,36% ja 0,27% vastaavasti. Äidinmaidonvastikkeissa ei ollut kumpaakaan mainittavissa määrin. Linolihappo (LA, siemenöljyjen omega-6) ei lisännyt CLA:n tasoja plasmassa ts. ihmisen suolistobakteerit eivät pysty muuttamaan LA:ta CLA:ksi. Sen sijaan vakseenihappo (VA) ruokavaliossa lisäsi veren seerumin CLA-pitoisuutta, mikä todistaa VA:n muuntuvan CLA:ksi myös ihmisessä.
Maksasolut reagoivat eri tavalla ruoan teollisiin ja eläinperäisiin transrasvoihin, elaidiini- ja vakseenihappoon -nimisen tutkimuksen (4) mukaan: ”…elaidiinihappo (EA) aiheuttaa lisäyksen proteiineissa, jotka vaikuttavat kolesterolisynteesiin ja -kuljetukseen – vaikutus, jota VA:lla ei ole. Tulostemme mukaan EA:lla on haitallinen vaikutus kolesterolin metaboliaan, mikä saattaa selittää sen vahvemman korrelaation sydänsairauksien riskiin kuin VA:lla.”
Vakseenihapon terveyshyödyt ihmiselle -niminen artikkeli (5) toteaa: ”…epidemiologiset, kliiniset- ja rottakokeet eivät tähän päivään mennessä ole löytäneet vakseenihapon yhteyttä sydän- ja verisuonisairauksiin, insuliiniresistenssiin tai tulehdukseen. VA on ainoa tunnettu CLA:n esiaste ruokavaliossa. Uusimman tiedon mukaan tämän transrasvan kulutuksessa voi piillä muitakin terveyshyötyjä kuin vain CLA:han liitetyt.” Vakseenihapolla on ainakin tämän tutkimuksen (6) mukaan nenän limakalvoilla esiintyvän syövän vastaisia vaikutuksia: ”VA voi estää PVC-syövän kasvua ja aiheuttaa sen solukuolemaa (apoptoosi)..”.
Plasman vakseenihappo ja riski sydämen vajaatoimintaan sydänsairailla mieslääkäreillä (7) julkaistiin 2014. Tutkittavat jaettiin 4 ryhmään VA-pitoisuuden mukaan. Jokaisen ryhmän riski sydämen vajaatoimintaan (HF) väheni 41% edellisestä, kun VA-pitoisuus nousi. Suurimman VA-pitoisuusryhmän HF-riski oli 77% pienempi kuin ensimmäisellä neljänneksellä. Kuva tutkimuksesta:
Ruokavalion vakseenihapolla on antiaterogeenisa vaikutuksia LDLr-/- hiirillä (8) tutkimuksen yhteenvedossa todetaan: ”hydrogenoidun elaidiinihapon kulutus stimuloi ateroskleroosia, kun taas VA-pitoisen voin käyttö vähensi hyperlipidemiaa ja suojasi ateroskleroosilta tässä eläinkokeessa.” Myös toinen jyrsijäkoe (9) löysi veren rasva-arvoja alentavia hyötyjä CLA:n käytöstä yhdessä VA:n kanssa.
Vakseenihapon biokonversio CLA:ksi ihmisissä tutkimuksessa (10) havaittiin, että keskimäärin 19% VA:sta muuntuu kehossa CLA:ksi, mikä oli tutkijoiden mielestä merkittävä tulos. Konversiota heikentää PUFA (omega-6 siemenöljyt).
CLA
Duodecimissa oli v.2015 kirjoitettu artikkeli CLA eli konjugoitunut linolihappo (poistettu). Heti ensimmäinen lause kertoo: ”CLA on mahdollisesti syövän vaaraa pienentävä maidon rasvahappo.” Tekstissä on toinenkin mielenkiitoinen pätkä: ”CLA ehkäisee kokeellisen rintasyövän kehitystä hiirissä. Vaikutus todettiin sattumalta kokeissa, joissa haettiin paistetusta naudan jauhelihasta syöpää aiheuttavia aineita. Yllättäen kokeissa löytyi syövältä suojaava aine, joka osoittautui konjugoituneeksi linolihapoksi. CLA:ta löytyy muutama prosentti märehtijöiden maidon ja lihan rasvoista.” Artikkelissa varoitetaan keinotekoisesta CLA:sta, jota löytyy luontaistuotekauppojen CLA-valmisteista. Ne onkin viisainta jättää ostamatta, koska ne sisältävät synteettistä, siemenöljyistä tuotettua CLA:ta.
Katsaus CLA: Hyvä vai paha transrasva? (11) vuodelta 2008 selventää kasviperäisten, teollisten transrasvojen ja eläinperäisten transrasvojen eroa näin: ”Nykyisin transrasvojen (TFA) kulutusta pidetään riskitekijänä sydänsairauksille. Tutkijat ovat nyt huomanneet, että kaikki TFAt eivät käyttäydykään samalla tavoin, vaan vaikutus riippuu isomeerien rakenteesta. Ei-konjugoitujen transrasvojen joukossa, kasviperäiset TFAt (etupäässä elaidiinihappo) on erityisesti yhdistetty sydänsairauksiin, kun taas eläinperäiset TFAt (vakseenihappo) eivät ole.”
Märehtijöistä saadun ja teollisen transrasvojen eroa pohditaan näissä kahdessa artikkelissa. Tanskalainen v.2008 julkaistu Märehtijöiden ja teollisesti tuotettujen transrasvojen terveysvaikutukset (12) sisältää havainnollisen kuvaajan sydänkuolemien (ao. kuvan alempi graafi) vähenemisestä teollisten transrasvojen kanssa samaan tahtiin ja samalla, kun märehtijöiden transrasvojen kulutus on pysynyt muuttumattomana (keltainen kuvaaja).
Toinen tutkimus Märehtijöiden transrasvan vaikutus sydäntautiriskiin verrattuna osittain hydrogenoituihin siemenöljyihin (13) on saksalaista alkuperää vuodelta 2006. Se suhtautuu eri lähteistä tuleviin transrasvoihin varovaisemmin: ”Vaikkakaan ei ole olemassa lopullisia todisteita maitotaloustuotteiden tai märehtijöiden transrasvojen tai CLA:n positiivisista terveysvaikutuksista ihmisiin, ei myöskään ole mitään oleellisia todisteita negatiivisista vaikutuksista.”
CLA:lla on lihomista estäviä vaikutuksia. Katsaus CLA:n vaikutuksesta kehon koostumukseen ja energia-aineenvaihduntaan (14) toteaa CLA:n kulutuksen luonnollisista lähteistä olevan yksi mahdollisuus vähentää lihavuutta. Sen lisäksi se saattaa vähentää muitakin lihavuuteen liittyviä sairauksia.
Suomalainen tutkimus sydänsairauksista (15) vuodelta 1997 kertoo transrasvoista näin: ”Miehet suurimmassa transrasvan saannin viidenneksessä välttivät voin syöntiä melkein täydellisesti (5,2g/pvä), mutta kuluttivat huomattavia määriä margariinia (49,6g/pvä). Transrasvan saanti ei ollut yhteydessä punaisen lihan tai kalan kulutukseen.” ja ”Sydänkuoleman suhteellinen riski kokonais-tranrasvojen, elaidiinihapon ja kasvi- sekä eläinperäisten trans-isomeerien saannin suhteen on näytetty taulukossa 5. Tulokset olivat melkein identtiset kokonais-transrasvojen, elaidiinihapon ja kasviperäisten trans-isomeerien suhteen, kun taas eläinperäisen transrasvan ja sydänkuolemien välillä ei ollut yhteyttä.” Taulukon eläinperäisiä transrasvoja esittävä osuus on ao. kuvassa ja siitä näkyy, miten sydänkuoleman riski pieneni sitä mukaa kuin eläinperäisen transrasvan määrä suureni.
Toinenkin sydänsairauksien ja transrasvojen yhteyttä selvitellyt tutkimus (16) löysi yhteyden teollisiin transrasvoihin (mitattuna verisolujen kalvoista), mutta käänteisen yhteyden luonnollisiin transrasvoihin: ”Akuutin sydänsairauden ryhmässä teollisten transrasvojen määrä oli suurin, kun taas märehtijöiden transrasva (joka oli käänteisessä suhteessa sydänsairauksiin) oli alhaisin, ja päinvastoin terveiden verrokkien ryhmässä.”
Uudempia transrasva-tutkimuksia
Tuore katsaus (2019) CLA:sta. Konjugoidun linolihapon vaikutukset syöpään, lihavuuteen ja ateroskleroosiin – katsaus esikliinisiin ja ihmiskokeisiin (17). Paperissa on kerätty yhteen viimeaikaisten tutkimusten tuloksia ja yhteenvetona todetaan CLA:lla olevan positiivisia vaikutuksia otsikossa mainittuihin sairauksiin.
Teolliset transrasvat stimuloivat kolesterolin muodostusta ja edistävät ei-alkoholiperäistä rasvamaksaa (18), 2019. ”On huomionarvoista, että elaidiinihapolla on selvästi luonnollisista transrasvoista eriäviä ominaisuuksia. Siinä, missä teollinen elaidiinihappo lisää kolesterolisynteesiä, luonnolliset transrasvat, kuten vakseenihappo, CLA ja palmitelaidaatti eivät osoittaneet vastaavaa vaikutusta (kuva 4F). Jos jotakin, niin nämä luonnolliset transrasvat aiheuttivat lievän vähenemisen kolesterolia tuottavien geenien toimintaan.”
Ihokin kiittää transrasvoista: Rasvojen ja steroleiden vaikutuksia ihon vanhenemiseen (19) -niminen katsaus sisältää ao. kuvan, jonka mukaan iholle edullisia (vihreä nuoli) ovat mm. kolesteroli, vakseenihappo ja CLA. Haitallisia (punainen nuoli) puolestaan ovat linolihappo (omega6 siemenöljy), arakidonihappo ja palmitiinihappo.Transrasva-asiaa on käsitelty eduskunnassa 2017
Kirjallisen kysymyksen transrasvojen käytöstä Suomessa (KK 21/2017) esitti Kari Kulmala (PS) 9.2.2017
”Onko hallitus tiedostanut transrasvojen vaarallisuuden ja aikooko hallitus kieltää kokonaan transrasvojen käytön tai rajoittaa sitä?”
Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselta tuli vastaus (KKV 21/2017) 24.2.2017:
”Teollisen prosessin tuloksena syntyneen transrasvan vaikutukset elimistössä on useissa tutkimuksissa todettu haitallisemmiksi kuin tyydyttyneen rasvan. Teolliset transrasvat laskevat hyödyllisen HDL-kolesterolin ja kohottavat haitallisen LDL-kolesterolin arvoja ja heikentävät niiden välistä suhdetta. Lisäksi transrasvat lisäävät elimistön LDL-kolesterolin hapettumista, mikä on valtimonrasvoittumistaudin alkuvaihe. Transrasvojen käyttö lisää sydäntautien riskiä enemmän kuin mikään muu ravintoaine energiaa kohden tarkasteltuna”
ja
”Transrasvoja syntyy teollisen prosessin tuloksena sekä luontaisesti märehtijöiden aineenvaihdunnassa. Märehtijöistä peräisin olevaa transrasvaa on maitotuotteissa sekä naudan, lampaan ja vuohen lihassa. Teolliset ja märehtijöistä peräisin olevat transrasvat eroavat toisistaan rakenteeltaan ja vaikutuksiltaan.”
ja
”Lähtökohtaisesti Suomen viranomaiset pitävät enimmäismäärän asettamista elintarvikkeiden transrasvapitoisuudelle parempana kuin pakollisia merkintöjä.”
Hallitus ei siis halunnut kieltää transrasvojen käyttöä kokonaan. Pukki jäi kaalimaan vartijaksi. No, onneksi me nyt tiedämme, että teollisia elintarvikkeita välttämällä ja käyttämällä luonnollista (märehtijän) eläinrasvaa sisältäviä ruokia, saamme terveyttämme edistävää transrasvaa. Luonnollinen, eläinperäinen transrasva ei ole vaarallista – eikä ole koskaan ollutkaan. Teollisen. siemenöljyistä peräisin olevan transrasvan pitoisuus elintarvikkeissa on EU-asetuksen 2019/649 myötä laskettu niin alhaiselle tasolle, että sekään ei aiheuta enää vaaraa terveydelle.
Kaiken tämän lisäksi maitorasvat vähentävät myös todennäköisyyttä sairastua T2-diabetekseen 20-30% (20).
Lähdenpä tästä ostamaan voita.
VIITTEET
1) Serum elaidic acid concentration and risk of dementia
5) Human health benefits of vaccenic acid
8) Dietary vaccenic acid has antiatherogenic effects in LDLr-/- mice
10) Bioconversion of vaccenic acid to conjugated linoleic acid in humans
11) Conjugated linoleic acid (CLA): Good or bad trans fat?
12) Ruminant and industrially produced trans fatty acids: health aspects
15) Intake of fatty acids and risk of coronary heart disease in a cohort of Finnish men
17) Conjugated Linoleic Acid Effects on Cancer, Obesity, and Atherosclerosis
19) Modulating effect of fatty acids and sterols on skin aging
20) Fatty acid biomarkers of dairy fat consumption and incidence of type 2 diabetes
21) Denmark’s Policy on Artificial Trans Fat and Cardiovascular Disease