Ubikinoni on kehomme sisältämä aine, jota tarvitaan solujen energiantuotannossa, ja lisäksi sillä on myös antioksidanttivaikutusta. Ubikinonia pidetään ehdollisesti välttämättömänä ravintoaineena. Elimistömme ubikinonitasot laskevat ikääntyessämme.
Ubikinonin on havaittu kontrolloiduissa tutkimuksissa pienentävän sydänkuolleisuutta niin hiljattain sydäninfarktin saaneilla potilailla kuin myös terveillä ikäihmisillä.
Vuonna 2003 julkaistussa intialaisessa kontrolloidussa tutkimuksessa selvitettiin ubikinonilisän vaikutusta valtimotaudin riskitekijöihin. Tutkimusryhmään kuuluneet olivat vastikään sydäninfarktin saaneita potilaita, jotka käyttivät päivittäin 120 milligramman suuruista ubikinonilisää. Vertailuryhmään kuuluneet käyttivät B-vitamiinilisää.
Vuoden seurannan jälkeen havaittiin, että ubikinonia käyttäneillä oli peräti 45 prosenttia vähemmän sydäntapauksia kuin vertailuryhmässä. Kun ubikinoniryhmässä noin neljänneksellä oli uusia sydäntapauksia, niitä oli vertailuryhmässä lähes joka toisella (Singh 2003).
Vuonna 2012 julkaistussa ruotsalaistutkimuksessa tutkittiin ubikinonin ja seleenin vaikutusta. Tutkittavat satunnaistettiin saamaan 200 milligrammaa ubikinonia ja 200 mikrogrammaa seleeniä tai lumevalmistetta neljän vuoden ajan ja tutkittavia seurattiin runsaat 5 vuotta.
Tutkimuksessa havaittiin, että ubikinonia ja seleeniä saaneiden sydän- ja verisuonikuolleisuus oli 49 prosenttia pienempää kuin lumeryhmään kuuluneilla. Ero hoitoryhmän ja lumeryhmän välillä oli myös tilastollisesti merkitsevä (Alehagen 2013).
Mielenkiintoista on, että ubikinoni ja seleeni tarjosivat suojaa sydämelle vielä vuosia sen jälkeen, kun niiden käyttö oli lopetettu (Alehagen 2015).
Ubikinonin käyttö sopii hyvin suosittelemani ja terveelliseksi osoitetun Välimeren ruokavalion rinnalle. Espanjalaisessa tutkimuksessa ubikinonin on havaittu tehostavan Välimeren ruokavalion tulehdusta ja oksidatiivista stressiä vähentävää vaikutusta (Yubero-Serrano 2012).
Lähteet:
Alkuperäinen kirjoitus:
Terveempi.fi: ONKO RAVINTOLISISTÄ MITÄÄN HYÖTYÄ?
Singh, R. B., Neki, N. S., Kartikey, K., Pella, D., Kumar, A., Niaz, M. A., & Thakur, A. S. (2003). Effect of coenzyme Q10 on risk of atherosclerosis in patients with recent myocardial infarction. Molecular and cellular biochemistry, 246(1-2), 75–82.
Alehagen, U., Johansson, P., Björnstedt, M., Rosén, A., & Dahlström, U. (2013). Cardiovascular mortality and N-terminal-proBNP reduced after combined selenium and coenzyme Q10 supplementation: a 5-year prospective randomized double-blind placebo-controlled trial among elderly Swedish citizens. International journal of cardiology, 167(5), 1860–1866. https://doi.org/10.1016/j.ijcard.2012.04.156
Alehagen, U., Aaseth, J., & Johansson, P. (2015). Reduced Cardiovascular Mortality 10 Years after Supplementation with Selenium and Coenzyme Q10 for Four Years: Follow-Up Results of a Prospective Randomized Double-Blind Placebo-Controlled Trial in Elderly Citizens. PloS one, 10(12), e0141641. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0141641
Yubero-Serrano, E. M., Gonzalez-Guardia, L., Rangel-Zuñiga, O., Delgado-Lista, J., Gutierrez-Mariscal, F. M., Perez-Martinez, P., Delgado-Casado, N., Cruz-Teno, C., Tinahones, F. J., Villalba, J. M., Perez-Jimenez, F., & Lopez-Miranda, J. (2012). Mediterranean diet supplemented with coenzyme Q10 modifies the expression of proinflammatory and endoplasmic reticulum stress-related genes in elderly men and women. The journals of gerontology. Series A, Biological sciences and medical sciences, 67(1), 3–10. https://doi.org/10.1093/gerona/glr167
Juhana Harju: Onko ravintolisistä mitään hyötyä? — Terveempi