Terveyttä voi syntyä myös ärsytyksen ja stressin kautta. Enkä tällä tarkoita terveysnatsien synnyttämää ärsytystä tai mediassa joka tammikuu esiintyvien laihdutusjuttujen aiheuttamaa stressiä, vaan ilmiötä nimeltä hormeesi. Nykyinen kulttuurimme suosii mukavuusalueita, mukavuusruokia ja elämänfilosofiaa ”onko pakko, jos ei halua”; hormeesi on vastakohta kaikelle sille.
Auringolle ja kylmälle altistuminen vaikuttavat elimistössä hormeettisesti. Kuva ©Aila Tervonen
Hormeesi (alun perin kreikasta hórmesis “nopea liike, innokkuus”) kuvaa elimistöä stressaaville tekijöille kuten kemikaaleille, säteilyille, urheilulle yms. altistumisen biologisia vaikutuksia. Hormeesiteorian mukaan stressaavien tekijöiden vaikutus elimistöön ei ole suorassa suhteessa annokseen, vaan ne voivat vaikuttaa kohtuullisina altistuksina päinvastaisesti kuin erittäin suurilla tai erittäin pienillä altistuksilla (lähde: Wikipedia).
Hormeesin varhaisena keksijänä pidetään Paracelsusta (1493-1541), jonka mukaan aineen hyödyllisyys tai haitallisuus on pääasiassa annoskysymys. Määrä tekee myrkyn, kuten tiedämme. Hormeesilla tarkoitetaan sitä, että ulkoisilla ärsykkeillä (stressitekijöillä) voi lyhytkestoisesti ja pieninä annoksina olla terveydelle hyödyllisiä vaikutuksia, suurina annoksina samat ärsykkeet voivat olla jopa myrkyllisiä (Lehto*1). Minua, joka olen taipuvainen terveysfilosofisiin pohdiskeluihin, miellyttää hormeesin laaja tulkinta (Tilvis*2), jolloin ajatellaan, että mikä tahansa ulkoinen tai sisäinen potentiaalisesti haitallinen ärsyke (ns. lievä stressi) voi olla elinvoimaa lisäävä. Tämä kyky on evoluution ihmiskunnan historian kovina aikoina kehittämä.
Tässä kirjoituksessa en nyt puutu hormeesiteorian kiistanalaisiin osiin, myrkyllisten aineiden tai säteilyn annosvasteen kuvaajana. Hormeesilla on pyritty selittämään esimerkiksi homeopatiaa, mutta ainakaan toistaiseksi ajatus ei ole saanut laajempaa hyväksyntää (Jargin*3)
Ihmiselimistössä lievää stressiä synnyttävät esimerkiksi auringonvalo, kuumuus, kylmyys, urheilu, paasto, kasviravinteet ja ihon mikroneulaus. Tunnettua on, että auringonvalon aiheuttaman lievän stressin avulla elimistössä käynnistyy hormonaalinen reaktio, jossa syntyy D-vitamiinia. Samoin (kohtuullinen) saunominen ja avantouinti käynnistävät suotuisia hormonaalisia ja verenkiertoon liittyviä reaktioita.
Omassa elämässäni toteutan hormeesiteoriaa pyrkimällä liikkumaan osittain mukavuusrajan ulkopuolella (patikointia mäkisessä maastossa ja – kieltämättä satunnaista – kahvakuulailua eri kokoisilla painoilla) , ihon mikroneulaamisella, kasviravinteilla sekä pätkäpaastolla. Avantouintia olen kokeillut, ja se ei todellakaan ole minun juttuni. Saunaa meillä ei ole (saunon kesällä mökillä, mutta hyvin miedossa lämmössä, koska saunominen ei ole hyväksi lymfakierron vajaatoimintaa potevalle).
Ihon mikroneulaaminen
Ihon mikroneulaamisella tarkoitetaan ihon sarveiskalvon rikkomista (kotikäytössä) 0,1 mm teräsneuloilla. Olen neulannut ihoani jo vuodesta 2010, ja sinä aikana ihoni on vahvistunut ja kirkastunut, ja yhä edelleenkin ainoat ryppyni ovat silmäkulmien naururypyt (nauran niin paljon!) sekä kulmien välin sibeliusrypyt (WhatTheF**k-ryppy tulee nykyisin väkisinkin). Neulauksen yhteydessä käyttämäni A-vitamiinivoiteet vaikuttavat lievän hormeettisesti nekin, jos kohta myös hyvin hoitavasti.
Pätkäpaasto
Paastoamisen terveysvaikutuksista hehkutetaan mediassa säännöllisin välein, varsinkin pätkäpaasto on saanut suurta suosiota eri muodoissaan. Pätkäpaaston johtavat tutkijat lienevät tällä hetkellä Valter Longo ja Krista Varady. Viimeksi, kun tarkistin, Longo oli tehnyt erityisesti hiirikokeita, mutta Varady tutki paastoa ihmisillä. Olen kokeillut monenlaisia pätkäpaastomuotoja ja päätynyt viimeisen puolen vuoden aikana minulle sopivimpaan versioon. Suureksi ilokseni löysin tätä kirjoitusta suunnitellessani tuoreen tutkimuksen, jossa vahvistettiin pätkäpaastotapani terveyshyödyt*4. Paasto vaikuttaa kehossa hormeettisesti, kun keho ei saa sokeria, se käynnistää varajärjestelmänsä eli ketoainetuotannon. Noudattamani versio pätkäpaastosta on yksinkertaisesti: syön 6-8 tunnin ”ikkunassa” päiväpainotteisesti, ja olen syömättä 16-18 tuntia. Tietysti juhlapäiviä ja muita poikkeuksia lukuun ottamatta. Minulle kolme syöntikertaa päivässä riittää, jos lisäisin siihen vielä iltapalan ja välipalan, kokisin oloni ähkyksi. Tällä ruokailutavalla saan nyt tutkijoidenkin vahvistamana terveyshyötyjä: ennalta ehkäisen diabetesta (parannan insuliinisensitiivisyyttä), eräiden asiantuntijoiden mukaan Alzheimerin tautia, poltan rasvaa jne.
Kasviravinteet
Värikkäillä (karotenoidit) kasviksilla ja kasviperäisillä fytoravinteilla (polyfenolit) on lukuisia terveyshyötyjä. Ongelmana on näiden ravinteiden imeytyminen. Kasvit suojautuvat syömistä vastaan erilaisilla nk. sekundaarisilla aineilla. Tässä ilmeisesti syy siihen, miksei antioksidanttitutkimuksissa ole saatu hyviä tuloksia. Siinä on myös syy, miksi en usko amerikkalaiseen jättiannostushypeen. Timo Lehdon mukaan tutkimusten valossa näyttää siltä, että useiden polyfenolisten kasviyhdisteiden kyky aikaansaada useita terveysvaikutuksia perustuu siihen, että ne aktivoivat pieninä määrinä elimistön hormeettisia mekanismeja. joiden seurauksena elimistö alkaa itse valmistaa omia tehokkaita antioksidanttimolekyylejä ja muita suojamolekyylejä.
Hormesis Complex on kasviravinnevalmiste, joka on suunniteltu nimenomaan hormeettisesti vaikuttavaksi. Pidimme mieheni kanssa kahden kuukauden tehokuurin pahimpaan flunssa-aikaan. Immuunipuolustuksemme toimi hyvin (tietenkin tässä vaikuttivat myös muut tekijät), emmekä sairastuneet. (Teen yhteistyötä Nordiq Nutritionin kanssa ja sain tuotteet ilmaiseksi).
Hormesis Complex sisältää feruliinihappoa (jota on kasviksissa ja hedelmissä), resveratrolia (punaviinissä, viinirypäleissä ja mustikoissa), kurkumaa, oliivinlehtiä, lehtikaalia, parsakaalia sekä rosmariinia. Kaikki hyvin hormeettisesti vaikuttavia ruoka-aineita. Ne ovat tässä tuotteessa tuorepakastettuja ja kuivattuja, ja imeytyvät siten elimistössä hyvin. Lisäksi suosimme valkosipulia ja vihreää teetä, jotka kuuluvat samaan ryhmään.
Tämä testaukseni vakuutti minut, ja aion jatkossakin pitää meidän perheessä tehokuureja Hormesis Complexin ja elämäntapojen avulla.
PS. Henkisesti hyvin terveellistä olisi altistua hormeesille käymällä asiallista keskustelua sosiaalisen median ”viholliskuplan” edustajien kanssa. Yritys ymmärtää eri tavoin ajattelevia kanssaihmisiä voisi boostata aivotoimintaa pois luutuneilta radoilta.
PS2. Täysin loogista lienee myös ajatella, että pienet annokset alkoholia tai gluteenia toimivat elimistössä hormeettisesti, ja suuret annokset myrkyllisesti…
Lähteet:
*1 Biokemisti, FT Timo Lehto: Hormeesi ja kasviravinteet (16.11.2018)
*2 Prof. emeritus Reijo Tilvis: Hormeesi biologisena ilmiönä (8.10.2012)
*3 Sergei V. Jargin: Hormesis and Homeopathy: The Artificial Twins (Journal of Intercultural Ethnopharmacology Jan-Mar 2015 Vol4)
*4 Elizabeth F. Sutton et al.: Early Time-Restricted Feeding Improves Insulin Sensitivity, Blood Pressure, and Oxidative Stress Even without Weight Loss in Men with Prediabetes (Cell Metabolism Vol 27 Issue 6 June 2018)
Ks. myös Monique Tello: Intermittent Fasting: Surprising Update (Health Harvard Edu)
Uudelleen julkaistu kirjoittajan luvalla
Alkuperäinen kirjoitus: Varpu Tavi, Ärsyttävää terveyttä | Uusi Suomi Puheenvuoro
Kirjoitusta muokattu 5.2.2023 CamTieto blogissa Varpu Tavin pyynnöstä.