Millaisia CAM-alaan liittyviä tieteellisiä kiistoja käydään? Miten ne näkyvät ihmisten arjessa? Miten paradigma eli tutkijayhteisössä vallitsevien periaatteiden, uskomusten, arvostusten ja tieteellisten normien kokonaisuus heijastuu CAM-tutkimuksessa?
Yhteiskunnallinen turvattomuus on lisääntynyt. Emotionaalisten traumojen parissa työskentelevälle ammattilaiselle ilmiö on varsin selvä. Tämä suuntaus on ollut monella suunnalla havaittavissa,aistittavissa, erilaisina kireyksinä vuorovaikutuksissa. Sosiaalinen media on varmasti viitoittanut tietä, mutta tämä uudenlainen mahdollisuus viestiä ja tuntea kuuluvansa yhteen, ei ole homman ydin. …
Osa 5 Trauma-oireet ja viestintä Ajankohtaisesti, käytännön kokemuksista viisastuneena olen pysähtynyt miettimään trauma-oireiden merkityksellisyyttä, luonnetta ja ”avainasemaa” tiellä kestävään parantumiseen. Psykiatria tieteenalana menetti pitkälti merkitykset siinä vaiheessa, kun nykyinen sairauksien oirelähtöinen ja pinnalliseen kuvailuun perustuva häiriöluokitus (DSM-III tai vaihtoehtoisesti ICD-10) astui voimaan …
Autonomisen hermoston toiminta on uuden näkemyksen valossa vahvasti kytköksissä myös mielenterveyteen. Hoidan työssäni yksinomaan lapsuudessaan vakavasti traumatisoituneita ihmisiä. Käsittelen tässä artikkelissani turvallisuuden kokemusten ratkaisevaa merkitystä autonomisen hermoston kypsymiselle ja psyykkiselle terveydelle. JOS AJATELLAAN optimaalista lapsuutta, jossa vanhemmat pystyvät toimimaan lapsen hoivaajina ja tarpeiden tyydyttäjinä, …
Portaali muutokseen on nyt auki. Kriisit romuttavat illuusioita ja pudottavat yksityisiä ihmisiä, valtioita ja jopa koko maailman alas kuvitellusta varmuuden tilasta. Todellisuus on aina epävarmaa. Sitä voi kyllä tutkia, analysoida, luokitella ja mallintaa, mutta tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, varsinkin kriisin, hätääntymisen ja …
Minulle ovat aina olleet tärkeimpiä kokonaisnäkemykset. Nyt haluan jakaa kokemuksen. Se liittyy kirjaan, joka käsittelee evoluutiobiologisesti ihmisen (ihmislajin) sopeutumista moderniin ”hyperuutukaiseen” (engl. hyper novel) maailmaan. Länsimainen ihminen, ajattelutapa ja myös tiede liian usein takertuu tai hukkuu yksityiskohtiin. Hunter-Gatherer´s Guide to the 21st …
Vuoden vaihtuessa on luonteva aika käydä edellistä läpi ja ottaa luottavaisena vastaan mitä uusi tullessaan tuo. Nyt kävi hyvin. Olen päässyt, jopa yhtäkkiä mätkähtänyt mukaan hankkeeseen, jossa voin todellakin käyttää sitä tietotaitoa, jota viime vuosikymmenten aikana on karttunut: sekä traumateoreetikkona että käytännöntekijänä, …
Osa 4 Diagnoosi ja nähdyksi tuleminen Oletetaan, että on olemassa Seikka, joka tulee vain ajoittain esille, mutta on valtaosan ajasta piilossa, ikään kuin pois haihtuneena. Se tulee esille vain tietynlaisissa olosuhteissa ja tilanteissa. Tämän Seikan keskeinen, evolutiivisesti selittyvä eräs perusominaisuus on pyrkiä …
Osa 3 Intuitio, turvallisuus ja psykiatria Tieto vs. ymmärrys Tieteellinen ymmärrys antaa todisteet sille, miten turvallinen vuorovaikutus on emotionaalisesta traumasta parantumisen tärkein edellytys. Kuitenkin se tieteellinen tieto, johon psykiatria nyt perustetaan, on hyvin kaukana ymmärryksestä, joka parantaa ihmisen psyykkisen sairauden. Mikä tällöin …
Minua harmittaa pari asiaa. Lääketieteessä on unohdettu kokonaan sekä etologia että etiologia. Nämä kaksi toisiinsa helposti sekoittuvaa sanaa (erona vain yksi kirjain!) tarkoittavat seuraavaa. Etiologia tarkoittaa syiden ymmärtämistä. Jo Aristoteles, ennen ajanlaskumme alkua, painotti syiden ymmärtämistä tieteen tehtävänä. On hämmentävää, että lääketiede …
Populismilla on huonolta kalskahtava maine. Se kuulostaa rahvaanomaiselta ja epätieteelliseltä. Tiedepopulismilla tarkoitetaan tieteen popularisointia, joka kerää mainetta ja kuuluisuutta korostamalla tutkimuksen ymmärtämisen mahdottomuutta sen sijaan että pyrkisi saamaan ihmiset ymmärtämään tutkimusta (Himanka 2020). Se on tieteen mystifiointia. ”Tiedepopulismilla tarkoitetaan tieteen popularisointia, joka …
Yle Akuutin ohjelma 13.3.2022 Mielen parantava voima ei olisi ollut mahdollinen kymmenen vuotta sitten. Mutta maailma muuttuu. Vielä kuusi vuotta sitten esimerkiksi Aamulehdessä kiisteltiin, parantaako myönteinen ajattelu. Pikku hiljaa mielen voima ja muut plasebovaikutusta vahvistavat hoidot ovat muuttuneet enemmän salonkikelpoisiksi. Tämä on hyvä suuntaus. Akuutin …
Osa 2 Psykiatrian filosofinen keveys Viime vuodet vallitsevayhteiskunnallinen ilmapiiri on ollut huomiota herättävän täynnä jakolinjoja kasvattavaa informaatiota. Tunnerekisteri ja asenneilmasto huokuu henkistä polarisaatiota ja on usein myös leimallisen kauhisteleva. Voimakkaita tunteita herättävää viestintää voidaan kenties pitää some-ajalle tyypillisenä. Ajattelen, että informaatioyhteiskunta on …
Osa 1: Psykiatria niminen mystinen olento filosofin vastaanotolla: Miten tiede rakennetaan ”asianmukaiselle” ja kestävälle pohjalle? On aika tarttua jälleen mielenterveyden asiaan, nyt 2022, kun sote-uudistus alkaa realisoitua. Toiseksi helmikuussa ilmestyi eräs kirja, joka heti inspiroi tarttumaan kynään. Kolmas ponsi tähän kirjoitussarjaan aiheesta …
Tarve lääketieteelle lienee tavallaan syntynyt siksi, että ihmislaji on aikoinaan vaeltanut ja muuttanut asumaan pohjoisemmille leveyspiireille ja alkanut sen vuoksi oireilla eri tavoin? Tällainen mahtipontinen ajatus on pätkähtänyt mieleeni, kun olen syventynyt D-vitamiiniin liittyvään kirjallisuuteen ja tieteelliseen näyttöön. Olen alkanut kiinnostua viime …
Parantamisen paradigma on näkemys siitä, millaiseksi hyvä ja todisteisiin (näyttöön) perustuva hoitaminen kunakin historiallisena aikakautena määritellään ja mitä pidetään järkevänä parantamisen tutkimuksena. ”Paradigma on perusnäkemys maailmasta. Se on eräänlainen malli tai viitekehys käsityksillemme eli sille, millaisena ymmärrämme todellisuuden. Maailmankuva ja paradigma ovat …
