Masennus on toiseksi yleisin psykologinen häiriö, joka on lisääntynyt niin kehitysmaissa kuin kehittyneissä maissakin.
Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet masennuksen esiintyvyyden kaksinkertaistuneen Yhdysvalloissa vuosina 1991–2002. Masennus aiheuttaa yksilötasolla inhimillisiä menetyksiä sekä kuluja yhteiskunnalle. Iranissa näiden kustannusten arvioitiin olevan 420 tuhatta Yhdysvaltain dollaria vuonna 2009 ja 210,5 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuonna 2010. [1]
Nykyiset masennuksen hoidot painottuvat lääkkeelliseen hoitoon. Kuten kaikki lääkkeet, myös masennuslääkkeet voivat aiheuttaa haittavaikutuksia. Niihin kuuluu suun kuivuminen, päänsärky, uneliaisuus sekä vakavampiakin sivuvaikutuksia.
Viime vuosina on kiinnostus CAM- hoitojen (täydentävät ja vaihtoehtoiset hoitomuodot) käyttöön masennuspotilaiden hoidossa on kasvanut. Esimerkiksi kaksi meta-analyysiä osoitti, että mäkikuismalla ja kurkumiinilla oli merkittävä kliininen teho masennusoireiden lieventymisessä. (Qin Xiang et ai. [2,3])
On myös tutkittu CAM-hoitojen käyttöä masennuspotilaiden keskuudessa. Xin Liu et ai.(2018 [4]) teki 260 masennuspotilaalla tutkimuksen, jossa havaittiin, että 50% potilaista oli käyttänyt täydentäviä hoitoja viimeisten 12 kuukauden aikana. Toinen Yhdysvalloissa tehty tutkimus osoitti täydentäviä ja vaihtoehtoisia hoitoja käyttäneen 40 prosenttia aikuisista, joilla oli diagnosoitu kohtalainen masennus ja ahdistuneisuus [5].
Terveydenhuollon ammattilaisilla on hyvin erilaisia asenteita CAM-hoitoihin, rohkaisusta tietämättömyyteen ja jopa CAM-hoitojen vastustamiseen. Jotkut lääkärit uskovat, että CAM:n käyttö voi viivästyttää diagnoosia ja hoitoja. Toisaalta monet potilaat eivät ilmoita lääkärilleen CAM-hoidoista, mikä saattaa lisätä komplikaatioiden riskiä, kuten lääkkeiden yhteisvaikutuksia ja virheitä laboratoriotulosten tulkinnassa. [1]
Tässä kirjoituksessa referoitu poikkileikkaustutkimus tehtiin Iranissa 300 masennuspotilaalla, neurologian ja psykiatrian klinikalla vuosina 2019–2020. Tutkimustiedot kerättiin käyttämällä kyselylomaketta, siihen osallistui 70 miestä ja 230 naista. Potilaiden keski-ikä oli keskimäärin 41,47 vuotta ja taudin kesto 4 vuotta.
CAM-hoitoja käytti osallistuneista 113 potilasta (37,6 %), joista miehiä oli 20 (17,7 %) ja 93 naisia (82,3 %). Yleisimmin käytetyt CAM-hoidot olivat kasviperäisten lääkkeiden käyttö (97,35 %) sekä rukoilu (23,89 %). Eniten käytetyt yrtit olivat purasruoho (77 %), kamomilla (46,9 %) ja laventeli (21,2 %). Vähäisemmässä määrin hoitona käytettiin mm joogaa, kuivakuppausta ja homeopatiaa. Tämä saattaa johtua siitä, että ihmisillä ei ole riittävästi tietoa näistä menetelmistä. [1]
Aiempien tutkimusten tapaan suuri määrä potilaita tässäkin tutkimuksessa ilmoitti, että heidän tärkein syynsä CAM-hoitojen käyttöön oli koettu menetelmän tehokkuus. Lisäksi osallistujat raportoivat olleensa kohtalaisen tai erittäin tyytyväisiä CAM-hoitoihin. Tyytyväisyys CAM- hoitoihin oli 77 % , kohtalaisesti tyytyväisiä hoitoihin oli 39 % osallistujista ja erittäin tyytyväisiä 38 %. Vain noin 23 % ilmaisi vähäistä tyytyväisyyttä. Lisäksi CAM-hoitoja käyttäneistä (80 %) suosittelivat CAM-hoitoja muille. [1]
[1] Use of Complementary Alternative Medicine and the Associated Factors among Patients with Depression. Ashraf, Salehi, Sousani, Sharifi 2020 https://www.hindawi.com/journals/ecam/2021/6626394
[2] Q. X. Ng, S. S. H. Koh, H. W. Chan, and C. Y. X. Ho, “Clinical use of curcumin in depression: a meta-analysis,” Journal of the American Medical Directors Association, vol. 18, no. 6, pp. 503–508, 2017.
[3] Q. X. Ng, N. Venkatanarayanan, and C. Y. X. Ho, “Clinical use of hypericum perforatum (St John’s wort) in depression: a meta-analysis,” Journal of Affective Disorders, vol. 210, pp. 211–221, 2017.
[4] X. Liu, S. Hollingworth, G. Williams et al., “Use of complementary and alternative medicines in people with depression and central obesity: findings from a Tai Chi and Qigong study,” Journal of Traditional Chinese Medical Sciences, vol. 5, no. 2, pp. 100–109, 2018.
[5] T. G. Rhee, R. L. Evans, D. D. McAlpine, and P. J. Johnson, “Racial/ethnic differences in the use of complementary and alternative medicine in US adults with moderate mental distress,” Journal of Primary Care & Community Health, vol. 8, no. 2, pp. 43–54, 2017