Masennuksesta kärsivät ihmiset kokevat monimotoisia mielialaan liittyviä oireita, kuten ahdistusta ja kognitiivisiin toimintoihin liittyviä muutoksia. Vakava masennus (MDD) on monimutkainen psykiatrinen häiriö, jonka etiologia on tuntematon ja joka vaikuttaa jossakin elämän vaiheessa huomattavaan määrään ihmisiä.
Tällä hetkellä suurin osa masennuslääkkeitä toimii muuttamalla aivojen välittäjäaineiden toimintaa masennusoireiden korjaamiseksi. Kuten kaikilla lääkkeillä, myös masennukseen käytettävillä lääkkeillä on haittavaikutuksia. Kuten pääkipu, suun kuivuminen, seksuaalisten halujen vähentyminen, pahoinvointi ja uupumus.
Viime vuosikymmenen aikana tutkimus on kuitenkin paljastanut laajan kaksisuuntaisen viestintäkanavan vatsa/suoliston ja keskushermoston välillä, jota kutsutaan ”suolisto-aivoakseliksi”. Tämä viestintä tapahtuu keskushermoston, neuroendokriinisen järjestelmän ja immuunijärjestelmän kautta. Alalla otetut edistysaskeleet yhdistävätkin psykiatriset häiriöt suoliston mikrobiomin muutoksiin, tämä avaa uusia näkäkantoja masennuksen hoidossa.
Suoliston mikrobiomi on monimutkainen mikrobiekosysteemi, joka sisältää noin 100 biljoonaa mikro-organismia, joilla on moninaisia tehtäviä. Mikrobiomin laatuun vaikuttavat useat tekijät, kuten genetiikka, ikä, sukupuoli, ruokavalio ja viime aikoina erityisen kiinnostavana tekijänä stressi.
On jo todisteita siitä, että psykologinen stressi voi lisätä ruoansulatuskanavan läpäisevyyttä ja päinvastoin. On näyttöjä, että mikrobiomi voi vaikuttaa ja muokata tunnekäyttäytymistä. Tämä on saanut masennustutkijat selvittämään mahdollisuuksia muokata ruoansulatuskanavan mikrobiomia masennusoireiden lievittämiseksi.
Ravintopsykiatria on nouseva psykiatrian ala, joka tutkii ruokavalion ja mielenterveyshäiriöiden suhdetta. Aivojen rakenne ja toiminta riippuvat ravinteiden saannista – mukaan lukien aminohapot, rasvat, vitamiinit, kivennäisaineet, joten ruokavaliosta on tullut kiinnostava tekijä mielenterveyden kohdalla myös.
Tämä systemaattinen katsaus perustuu viidestä tietokannasta tehtyyn hakuun, jonka kautta löytyi kymmenen tutkimusta, jotka täyttivät kriteerit. Niissä analysoitiin suoliston bakteerikannan vaikutuksia mielialaan, ahdistukseen ja kognitioon.
Viidessä näistä tutkimuksessa arvioitiin mielialaoireita, seitsemässä tutkimuksessa ahdistuneisuusoireita ja kolmessa tutkimuksessa kognitiota.
Suurimassa osassa tutkimuksia havaitiin positiivisia tuloksia kaikissa masennusoireiden kriteereissä. Tutkimuksissa käytetyt probiootien kannat, annostus ja hoidon kesto vaihtelivat kuitenkin laajasti.
Yleisimmin käytetty probioottikanta oli Lactobacillus casei, ja hoitojakson kesto vaihteli 3:sta viikosta 6 kuukauteen.
Kymmenestä mukana olleesta tutkimuksesta viisi arvioi mielialan oireita (agressiivisuus, masennus, yms) ja näistä tutkimuksista kahdeksan osoitti parannuksia probioottisen hoidon jälkeen.
Seitsemässä mukana olleesta tutkimuksesta arvioitiin ahdistusta ja stressiä, tällä sektorilla viisi tutkimusta osoittivat parannuksia probioottisen hoidon jälkeen. Kolme tutkimusta puolestaan arvioi kognitiota, ja kaikki ne raportoivat positiivisista vaikutuksista.
Mukana olleet tulokset osoittavat, että on todennäköistä, probioottilisän päivittäisen nauttimisen voivan vaikuttaa myönteisesti masennukseen, ahdistuneisuuteen ja lievittää kognitiivisiä oireita. Suurin osa tutkimuksista osoitti positiivisia tuloksia ilman vakavia haittatapahtumia.
Kirjallisuudessa vaikuttaa olevan kaksi hallitsevaa hypoteesia mahdollisista toimintamekanismeista kuinka probiootit vaikuttavat mielialaan ja kognitioon. Näihin teorioihin kuuluu tulehduksen säätely ja serotoniinin välittäminen.
Interferoni-gamman (IFN-γ), ja C-reaktiivisen proteiinin (CRP) on toistuvasti havaittu olevan koholla henkilöillä, jotka kärsivät masennuksesta. Tämänkaltainen yleistyneen tulehduksen lisääntyminen edistää masennuksen oireita aktivoimalla HPA -akselin sekä vähentämällä välittäjäaineiden esiasteiden saatavuutta ja muuttamalla välittäjäaineiden aineenvaihduntaa. Oletetaan, että tämä tulehdus johtuu lisääntyneestä suoliston läpäisevyydestä tai ns. ”vuotavasta suolesta”. Kun ruoansulatuskanavan limakalvon soluliitokset (tight junctions) heikentyvät ja läpäisevyys lisääntyy, se päästää -ei toivottuja- aineksia vuotamaan verenkiertoon.
Olettus on, että probiootit omaavat terapeuttisia vaikutuksia parantamalla ruoansulatuskanavan limakalvon eheyttä, vähentämällä endotoksiinien mahdollisuuksia vuotaa verenkiertoon ja vähentäen samalla laaja-alaista tulehdusta. Tämän tulehduksen vähentäminen voi johtaa parempaan HPA -akselin säätelyyn ja välittäjäaineaktiivisuuteen.
Toinen teoria liittyy Serotoniiniin. Serotoniini muodostuu välttämättömästä aminohaposta tryptofaanista keskushermostossa sekä ruoansulatuskanavassa. Keskushermostossa se osallistuu ensisijaisesti stressin, tunteiden, ruokahalun ja unen säätelyyn. Ruoansulatuskanavassa se vastaa keskeisistä toiminnoista, kuten ruoansulatuskanavan liikkuvuudesta ja suoliston eritteistä. Suoliston mikrobiomin muutosten on osoitettu vaikuttavan suuresti serotoniinin toimintaan sekä perifeerisessä että keskushermostossa. Oletetaan, että vatsa-suolikanavan probiootit parantavat vakavaan masennukseen liittyviä keskushermoston oireita lisäämällä vapaan tryptofaanin tuotantoa ja sen myötä lisäämällä serotoniinin saatavuutta.
Monia Lactobacillus- ja Bifidobacterium -kantoja on tutkittu mielenterveyteen liittyen ja niillä näyttää olevan positiivisimmat vaikutukset. Sekä L. helveticuksen että B. longumin on osoitettu vaikuttavan positiivisesti suolisto-aivoakseliin.
Vankat näytöt viittaavat siihen, että probioottihoito voisi parantaa vakavaan masennukseen liittyviä oireita lisäämällä serotoniinin saatavuutta ja/tai vähentämällä tulehduksen määrää. Probioottien mahdollisella käytöllä uutena hoitona vakavassa masennuksessa, voi olla suuri vaikutus masennuslääkehoitoa hakeviin henkilöihin vähentämällä tyypillisiin masennuslääkkeisiin liittyvää leimautumista, latenssia ja sivuvaikutuksia.
Suurimmassa osassa tutkimuksia havaittiin positiivisia tuloksia kaikissa masennusoireiden pistetyksissä.
Lähde:
Wallace, C.J.K., Milev, R. The effects of probiotics on depressive symptoms in humans: a systematic review. Ann Gen Psychiatry 16, 14 (2017). https://doi.org/10.1186/s12991-017-0138-2
https://annals-general-psychiatry.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12991-017-0138-2