Saksalaistutkimus: Immuunipuutospotilaat käyttävät täydentäviä hoitoja

Immuunipuutospotilaiden täydentävien hoitojen käyttöä koskevaan tutkimukseen osallistui 101 potilasta Hannoverin ja Wurzburgin yliopistosairaaloiden poliklinikoilla.

Synnynnäistä immuunipuutosta (primary immunodeficiency) sairastavat potilaat kärsivät usein infektiotaudeista ja heillä on autoimmuunisairauksia.

Tutkimukseen osallistuneista potilaista 72 prosenttia ilmoitti käyttävänsä CAM-menetelmiä eli täydentäviä ja vaihtoehtoisia hoitoja. Kolme yleisintä käytettyä olivat liikunta- ja kuntoharjoittelu, lisäravinteet ja homeopatia. Potilaat käyttivät näitä rinnakkain. Liikuntaa ilmoitti harrastavansa 65 prosenttia, ravintolisiä söi 58 prosenttia ja homeopatiaa käytti 49 prosenttia vastaajista. (Suomessa liikuntaa ei lueta CAM-hoidoksi, vaan se on vakiintunutta terveyden edistämistä.)

Useimmat potilaat käyttivät CAM-hoitoja yleisen hyvinvoinnin parantamiseksi, vaikuttaakseen myönteisesti sairauteensa, tukeakseen terveyttään ja vahvistaakseen immuunipuolustustaan. Haittavaikutuksia hoidoista raportoi 4 prosenttia CAM-käyttäjistä ja 29 prosenttia tavanomaista immuunipuutostilojen hoitoa saavista vastaajista.

Lääketieteellinen hoito ei jää saamatta

Edelleen Suomessakin elää virheellinen uskomus, että tavanomaisen terveydenhuollon tarjoama hoito jäisi saamatta siksi, että ihminen on valinnut käyttää jotakin täydentävää hoitoa. Väite ei saa tukea tutkimustiedosta. Tätä disinformaatiota valitettavasti levitetään mediassakin säännöllisin väliajoin.

Tässä, kuten lukuisissa muissakin tutkimuksissa on systemaattisesti osoitettu, että täydentävien hoitojen käyttö ei ole uhka tavanomaista hoitoa koskevalle hoitomyöntyvyydelle. Potilaat olivat tämän tutkimuksen mukaan hyvin hoitomyönteisiä riippumatta siitä, käyttivätkö CAM-hoitoja vai eivät käyttäneet. Potilaat siis käyttivät näitä hoitoja lisänä, ei vaihtoehtona tavanomaiselle hoidolle. He nimenomaan pyrkivät parantamaan kokonaishyvinvointiaan CAM-hoidoilla. Ei myöskään havaittu, että CAM-käyttäjillä olisi ollut kielteinen asenne rokotuksiin.

Sairausvakuutus korvaa osittain

Kyselyyn osallistuneista 80 prosenttia maksoi hoidon itse, 16 prosenttia sai korvausta pakollisesta sairausvakuutuksesta ja 4 prosentille vastaajista yksityinen sairauskuluvakuutus korvasi kuluja. Saksassa sairausvakuutusjärjestelmä korvaa joitakin hoitomuotoja, kuten esimerkiksi manuaalisia terapioita ja homeopaattisia lääkkeitä.

Keskimäärin käytettiin 482 euroa vuodessa näihin hoitoihin. Suurituloisimmat käyttivät hoitoihin eniten rahaa.

Terveydenhuollon tarjoamiin itse kustannettuihin (out-of-pocket payments) hoitoihin käytetään Saksassa noin 560 euroa vuodessa henkilöä kohti. Kun CAM-hoitokulut lasketaan tähän päälle, niin se lisää omakustanteista kuluosuutta merkittävästi. Tämä herättää kysymyksen sosiaalisesta epäoikeudenmukaisuudesta. Ovatko CAM-hoidot vain hyvin toimeentulevien etuoikeus?

Avoimuudessa toivomisen varaa

Suurin osa potilaista ei keskustellut CAM-käytöstään lääkärinsä kanssa. Useimmiten syy oli se, että potilaiden mielestä keskusteluun ei ollut aikaa. Toinen syys oli, että lääkäreiden tietomäärää ei pidetty riittävänä eli lääkäreiden ei katsottu olevan riittävän perehtyneitä CAM-hoitoihin eli heiltä katsottiin puuttuvan kompetenssia, asiantuntijuutta täydentävissä hoidoissa. Syyksi keskustelemattomuuteen esitettiin myös se, että potilaat otaksuivat lääkäreiden suhtautuvan negatiivisesti täydentävien hoitojen käyttöön.

Ilman kommunikaatiota potilaan neuvonta ja ohjaus ovat kuitenkin mahdottomia, ja tästä voi seurata turvallisuusongelmia, tutkijat toteavat.

Tämän tutkimuksen, kuten monien laajojen väestötason tutkimusten mukaan, CAM-käyttäjät ovat ei-käyttäjiä useammin melko hyvin koulutettuja naisia.

Syitä sille, että CAM-hoitoja ei käytetty (prosenttia vastaajista):

  • 54 % oli sitä mieltä, että ei ollut mitään tarvetta tai kiinnostusta come hoitoihin
  • 29 % epäili tehokkuutta ja vaikuttavuutta
  • 29 % totesi, että ei tiedä mistä olisi saanut pätevää informaatiota näistä hoidoista
  • 14 % oli sitä mieltä, että hoidot ovat liian kalliita

Joka viides vastaaja oli puhunut erikoislääkärin kanssa käyttämistään hoidoista. Vain puolet totesi, että erikoislääkäri tuki heidän CAM-käyttöään. Niistä, jotka olivat käyneet yleislääkärin luona 72 prosenttia kertoi, että lääkäri oli tukenut heidän CAM-käyttöään.

Suosituksia

Tutkijat suosittelevat, että CAM- tutkimusta hoitojen vaikuttavuudesta lisättäisiin ja samalla myös tutkimusrahoitusta tähän olisi lisättävä. He ehdottavat lisäksi, että lääkäreitä koulutettaisiin CAM-hoidoista, jotta nämä pystyisivät antamaan laadukasta neuvontaa asiakkaille.

Saksassa joidenkin lääketieteellisten tiedekuntien opetusohjelmassa on jo CAM-tietoa. Hoitamisen käytännössä, kliinisessä työssä olisi tutkijoiden mukaan myös tarpeen varata extra aikaa ja myös extrakorvausta siitä, että lääkärit antavat neuvoja hoidoista, joiden hyödyistä on näyttöä. Terveyspalvelujen organisoijien ja niitä tarjoavien on ymmärrettävä nykyistä paremmin täydentävien hoitojen merkitys ihmisille.

Kun lääkäreiden tietämys lisääntyy, he voivat signaloida avoimuuttaan keskusteluun CAM-hoidoista ja erityisesti ryhtyä kysymään potilailta CAM-hoitojen käytöstä.

Koska potilaat toivovat neuvontaa ja keskustelua oman hyvinvointinsa parantamiseksi, tällainen toiminta ja yhteistyö palvelevat yhteistä hyvää, tutkijat toteavat.

Artikkeli 

Harasim AS el al 2021.  Use of Complementary and Alternative Medicine in Patients with Primary Immunodeficiency: a Multicentric Analysis of 101 Patients – PubMed (nih.gov)  J CLIN IMMUNOL 2021 Apr;41(3):585-594.  doi: 10.1007/s10875-020-00955-8. Epub 2021 Jan 6.

[i] CAM = Complementary and Alternative Medicine