Myrskypilvelläkin on hopeareunus tai jotain tällaista voisi todeta koronapandemiasta. Siitäkin oli myös jotain hyötyä. Sen parantamiseksi kokeiltiin jos jonkinlaista lääkettä ja näiden lääkkeiden joukossa oli sellaisiakin, jotka yllättäen tehosivat syöpiin. Yhteistä näille lääkkeille on, että ne on alun perin tarkoitettu loisten häätöön. Vaikka joku tässä vaiheessa voi todeta, että ”mitä hemmetin puoskarointia!” ja jättää lukemisen kesken, niin voin luvata, että noille havainnoille ja loislääkkeiden teholle syöpää vastaan löytyy tieteellinen selitys.
Olen aikaisemmin kirjoittanut syövän metaboliaan liittyvät artikkelit Syöpä on metabolinen sairaus, Metaboliset syöpähoidot ja Syöpä rakastaa sokeria. Loislääkkeiden teho syöpää vastaan perustuu siihen, että ne blokkaavat syöpäsolujen aineenvaihduntareittejä ja/tai muulla tavalla puuttuvat syöpäsolujen normaalisoluista poikkeavaan toimintaan. Ja tämän ne tekevät tehokkaammin kuin aikaisemmat metaboliset syöpähoidot. Ja halvalla.
Metabolisen syöpäteorian isäksi voisi hyvällä syyllä kutsua professori Thomas N. Seyfriediä, joka on ansiokkaasti nostanut 100v takaiset, Otto Warburgin, syöpäteoriat uudelleen parrasvaloihin. Myös hän on innostunut loislääkkeillä saavutetuista menestyksistä ja on perehtynyt mekanismeihin, joilla ne hyökkäävät syövän erilaistuneen aineenvaihdunnan kimppuun. Hän esiintyi Public Health Collaboration 2025:n yhteydessä järjestetyssä Syöpäpaneelissa Lontoossa touko-kesäkuun vaihteessa ja sanoi mm. (konekäännös):
”Mebendatsoli, fenbendatsoli [tutkin sitä] ja kysyin, miksi loislääkkeet toimivat syöpäsoluja vastaan, ja kävi ilmi, että loiset käyttävät mitokondrioiden substraattitason fosforylaatiota kudoksessa… ja mebendatsoli fenbendatsoli tappavat nämä loiset. Joten kokeilin sitä syöpäsoluihin ja totta tosiaan, se kohdistuu mitokondrioiden substraattiin ja glykolyysiin.”
”Joten meillä on nyt mekanismi, miksi loislääkkeet toimivat, mutta syöpä ei ole loinen.”
Samassa paneelissa esiintynyt tohtori Isabella Cooper lisäsi tähän: ”Ivermektiini vaikuttaa itse asiassa mitokondrioiden solukuolemareittiin”. Jos kiinnostus riittää niin suosittelen katsomaan koko Syöpäpaneelin.
Kaikki edellä mainitut lääkkeet ovat vanhoja, loisten häätöön tarkoitettuja lääkkeitä, joiden kaikkien patentit ovat umpeutuneet jo 1990-luvulla. Ehkä tunnetuin on Ivermectin (ivermektiini), jonka merkitys tunnustettiin Nobelin lääketieteen palkinnolla v. 2015. Mitä todisteita löytyy niiden tehosta syöpää vastaan?
Kaikki PHC 2025:n 20 esitystä löytyvät täältä.
Ketoosi edellytyksenä hyville tuloksille
Ennen kuin käydään läpi kaikkien em. lääkkeiden ominaisuuksia ja vaikutusreittejä, on tuotava esille Seyfriedin tuossakin keskustelussa esille nostama ketogeeninen ruokavalio, jota ilman nämäkään lääkkeet eivät saavuta täyttä tehoaan. Ketogeeninen ruokavalio ja sen avulla saavutettu muutos aineenvaihdunnassa, ketoosi, on metabolisten syöpähoitojen perusta. Siinä veren glukoosipitoisuus saadaan mahdollisimman alas ja se korvautuu ketoaineilla, joita syöpä ei osaa kunnolla käyttää hyväkseen, kuten terveet solut osaavat. Syöpä alkaa nähdä nälkää. Pelkästään tällä menetelmällä on saatu ainakin lisävuosia elämään ja jotkin onnekkaat ovat kokonaan selättäneet syöpänsä. Tästä saa selkeän kuvauksen Seyfriedin jo vuonna 2013 julkaisemasta artikkelista Syöpä aineenvaihduntasairautena: vaikutukset uusiin hoitomuotoihin (1). Kirjoituksesta otettu ao. kuva kertoo, miten veren glukoosi- ja ketoainepitoisuuksia pitäisi saada muutetuksi, että se vaikuttaisi heikentävästi syövän kasvuun. Alueelle ’Managed Growth’ osuvat arvot vähentävät syövän pärjäämismahdollisuuksia.
Seuraavassa on jokaisen lääkkeen kohdalla lukumäärä siitä, kuinka monta osumaa haku lääkkeen nimellä ja sanalla cancer tuo Google Scholarilla vuoden 2023 alusta lukien tähän päivään mennessä (luku on samalla linkki hakuun).
Mebendazole
Koska osumia kunkin lääkkeen kohdalla on niin paljon, otan tarkemmin tarkasteltavaksi vain muutaman esimerkin kustakin lääkkeestä.
Mebendatsoli osoittaa syöpää estävää vaikutusta munasarjasyöpäsolulinjoissa uuden girdiinivälitteisen AKT/IKKα/β/NF-κB-signalointiakselin kautta (2): ”Mebendatsoli (MBZ) on laajalti tunnettu loisääke, jolla on osoitettu lupaavaa syöpää estävää vaikutusta ja vähäistä myrkyllisyyttä. Sen on havaittu kohdistuvan useisiin syövän etenemiseen liittyviin signaalireitteihin, mukaan lukien metastaasiin ja kemoresistenssiin liittyvät reitit.”
Mebendazolin mahdollisuudet ottaa vakavasti myös tunnettu yliopistosairaala Johns Hopkins, sillä se on patentoinut tästä lääkkeestä muutamalla molekyylillä muutetun version patenttinumerolla US 11,110,079 B2. Tästä löytyy Daily Mailin 19.11.2025 julkaisema artikkeli (3) Tutkijat suunnittelevat uudelleen yleisen matolääkkeen tappamaan syöpäsoluja… ja pilleri voisi jopa estää tappavan taudin kertoo lääkkeestä mm. näin: ”Mebendatsoli on jo tunnettu lääke, joka hoitaa turvallisesti loismatojen aiheuttamia infektioita ihmisillä ja eläimillä.
Uusi kidemuoto, polymorfi C, näyttää pääsevän tehokkaammin kasvaimiin, mukaan lukien aivokasvaimet, joita on yleensä erittäin vaikea hoitaa, koska useimmat lääkkeet eivät pääse suojaavan veri-aivoesteen läpi.”
Fenbendazole
Tämän lääkkeen tehosta kertoo 3 potilaan tapauskertomukset (4) kaikkein kouriintuntuvimmin. Yksi kärsi rintasyövästä, toinen eturauhasen syövästä ja kolmas melanoomasta: ”Kaksi potilasta saavutti täydellisen remission ja yksi lähes täydellisen remission sisällytettyään FBZ:n hoito-ohjelmaansa muiden hoitojen (pois lukien kemoterapia) rinnalla. Kaikki kolme potilasta sietivät FBZ:ta ilman raportoituja haittavaikutuksia, ja remissio säilyi 11 kuukaudesta lähes 3 vuoteen ulottuvien seurantajaksojen ajan.”
Fenbendazolista on myös videoita. John Campbell on tunnettu selkeistä opetusvideoistaan – olihan hän ammatiltaan sairaanhoitajia kouluttanut lääkäri. Tällä 19 minuutin videolla (5) hän ottaa kantaa FBZ:n kykyyn estää nopeasti jakautuvien syöpäsolujen lisääntyminen solujakautumisessa tarvittavien mikrotubulusten (kuva) toimintaa häiritsemällä. Kun nämä eivät toimi, solu ajautuu apoptoosiin eli kuolee.
Kanadalainen mikrobiologian tohtori Mikolaj Raszek selittää ylläolevat 3 esimerkkitapausta 21 minuuttisella videollaan Fenbendatsoli + syöpä: 3 potilasta, 3 remissiota + tietoa Dr. William Makisista (6).
Tri Raszek kannattaa selkeästi tiukkoja kliinisiä tutkimuksia, jotta anekdoottisista todisteista siirryttäisiin todistettuihin protokolliin. Hän käsittelee ”suurten lääkeyhtiöiden” ongelmaa visionäärisellä ratkaisulla: fenbendatsolin ei tarvitse olla uhka teollisuudelle.
Kuvittele se tehokkaana ja edullisena synergistinä, joka parantaa merkittävästi olemassa olevien, kalliiden hoitojen tehoa. Todellinen ”win-win-tilanne”, jossa hoitotulokset paranevat ja kaikki syövän vastaisessa taistelussa mukana olevat voivat menestyä.
Syövänhoidon tulevaisuus ei ehkä ole yhden taikakeinon varassa, vaan älykkäissä ja tehokkaissa yhdistelmissä. Ja fenbendatsoli voisi olla tämän palapelin keskeinen osa.
Ivermectin
Tämä loislääke oli ehkä eniten tapetilla koronapandemian hulluina vuosina ja sitä ’lyötiin kuin vierasta sikaa’. Varmaan moni muistaa voimakkaan propagandan rokotteiden puolesta ja tätäkin lääkettä vähäteltiin, että ”et ole lehmä, et ole hevonen – lopeta sen ottaminen” (7).
Kyseessä on kuitenkin Nobelin lääketieteen palkinnolla (8) tunnustettu lääke, jolla on erittäin vähäiset haittavaikutukset ja jota on käytetty ihmisten erilaisiin loissairauksiin (jokisokeus, elefanttitauti, malaria) vuosikymmeniä.
Ivermektiini aiheuttaa oksidatiivista stressiä ja DNA-vaurioita rintasyöpäsoluissa (9) on Turkissa v.2023 julkaistu tutkimusartikkeli, jossa käydään läpi ivermektiinin syöpäsoluille aiheuttamat sytotoksiset prosessit: ”Ivermektiini aikaansaa apoptoosia oksidatiivisen stressin ja DNA:n vaurioiden kautta rintasyöpäsoluissa. Johtopäätös: Lupaavien syöpälääkkeiden uudelleenkäyttöä koskevat in vitro -mekanistiset tutkimukset ovat olennaisia ohjeita lääkekehittäjille.Tästä syystä ivermektiiniä tulisi tutkia lisää lääke-ehdokkaana sen potentiaalin selvittämiseksi rintasyövän hoidossa.”
Toivottavasti syöpähoitojen läpimurto on jo lähellä – perustuen nimenomaan syöpäsolujen erilaistuneen metabolian hyödyntämiseen niitä itseään vastaan. Uusinta uutta on nyt uusiokäyttöön otetut loislääkkeet, jotka tehostavat ketogeenisen ruokavalion ja muiden metabolisten hoitojen vaikutuksia ja tappavat syöpäsolut ilman suuria haittoja terveille soluille. Tätä suuntausta pitäisi Suomessakin edistää ja ainakin lääkintäviranomaisten (THL, Fimea) tulisi sallia tällaisten hoitojen käyttö niitä haluaville syöpäpotilaille ja pidättäytyä rankaisemasta tätä tukevia lääkäreitä.
VIITTEET
1) Cancer as a metabolic disease: implications for novel therapeutics
4) Fenbendazole as an Anticancer Agent? A Case Series of Self-Administration in Three Patients
5) Research opportunities by John Campbell 19min
6) Fenbendazole + cancer: 3 patients, 3 remissions + word on Dr. William Makis 21 min
7) ‘You are not a horse’: FDA tells Americans stop taking dewormer for Covid
8) the 2015 Nobel Prize in Physiology or Medicine
9) Ivermectin Induces Oxidative Stress and DNA Damage in Breast Cancer Cells