Tietoisesti uupunut

Työuupumus on viime vuosina noussut lähes kansantaudiksi, jos kohta se ei nykyisessä lääketieteellisessä dignoosijärjestelmässä ole itsenäinen sairauden tila. Kun ihminen on uupunut, hän on enemmän kuin väsynyt. Hänen väsymyksensä ei katoa sillä, että lepää välillä tai nukkuu pari yötä paremmin. Työuupumusta aiheuttavat nykyisin huonosti organisoidut ja johdetut työt,  työolosuhteet (kuten esimerkiksi avokonttorit), työpaikkakiusaaminen ja ihmissuhteet työpaikoilla ylipäätään sekä jossakin määrin ihmisen oma asenne työhön. Suomalaiseen perusluontoon lienee kirjoitettu asenne ”eniten vituttaa kaikki”. Sillä saadaan tietysti v-käyrä nousemaan korkealle, mutta auttaako se jaksamaan työelämässä paremmin?

Psykologi ja psykoterapeutti Sanna Aulankoski kirjoittaa kirjassa Aistiva ja tiedostava mieli  työperäisestä stressistä ja työuupumuksesta – sekä siitä auttavatko meditaatio ja mindfulness-harjoitukset työuupunutta. Aulankosken mukaan työntekijän luonteen ominaisuuksista työuupumukselle altistavat neuroottisuus, ylitunnollisuus, ahdistavaksi koettu perfektionismi ja liialliseen työntekoon ajava ”työriippuvuus”. Hän huomauttaa kuitenkin, ettei aina ole helppo erottaa työriippuvuutta innostuksesta ja työmotivaatiosta. Työn imu pikemminkin edistää työterveyttä, kun taas työriippuvuus on pakonomaista ja irtautuminen työstä koetaan vaikeaksi silloinkin, kun siihen liittyy vain kielteisiä tuntemuksia. Työuupumus kehittyy vähitellen. Silloinkin, kun voimien ehtyminen koetaan yhtäkkisenä, elimistö on jo pidempään antanut hälytyssignaaleja. Työuupumuksen sisarmuoto on ”myötätuntouupumus”, kun ihminen eläytyy työssään liiaksi kohtaamiensa asiakkaiden tilanteeseen. Hoiva-alalla esiintyy nykyisin paljon niin työuupumusta kuin myötätuntouupumustakin.

Voiko meditaatiolla ja tietoisuusharjoituksilla ehkäistä työssä uupumista tai auttaa toipumaan uupumuksesta? Aulankosken mukaan meditointi sopii myös stressin lievittämiseen, vaikkei sitä siinä tarkoituksessa alunperin ole harjoitettukaan. Tietoiseen läsnäoloon pysähtyminen voi antaa varoitusmerkkejä siitä, etteivät ihmisen voimat oravanpyörässä enää pitkään riitä. Mutta kuten Aulankoski huomauttaa, kun ihmisen stressi on tarpeeksi pitkittynyt, hän ei enää jaksa olla kiinnostunut omasta hyvinvoinnistaan.

Aulankoski painottaa, ettei meditaatio poista työolojen pulmia. ”Vaikka meditatiivinen mielenrauha voi tukea työssä jaksamista, työnantaja ei voi välttää vastuutaan terveyden mahdollistavista työoloista järjestämällä henkilöstölle mindfulness-kursseja.”

Ajatukseni kulkivat kirjaa lukiessani samaa rataa kuin Aulankoskenkin. Mietin, ettei meditointi mitenkään välttämättä lisää työmotivaatiota. Omasta kokemuksesta tiedän, että tietoisuusharjoitukset – vaikka toisaalta lisäävätkin lempeyttä ja kärsivällisyyttä kanssaihmisiä kohtaan – toisaalta herkistävät bullshit-allergiseksi. Työelämässä on nykyisin aivan liikaa trendikästä bullshittiä.

Aulankoski ilmaisee asian näin: ”Vaikka meditaatio edistää motivaation kannalta hyödyllistä myönteistä mielentilaa, itse motivaatiota se ei välttämättä lisää, vaan saattaa jopa vähentää sitä. Työmotivaation kannalta keskeistä on suuntautua tehtäväsidonnaisiin päämääriin. Meditaatiossa kuljetaan tässä suhteessa ikään kuin vastavirtaan pysäyttämällä tavoiteorientaatio ja olemalla tyytyväisiä meneillään hetkeen – tilaan, jossa ei tehdä mitään. Niinpä todennäköisesti etenkin tylsiksi koetut tehtävät sujuvat parhaiten miettimättä niiden innostavuutta.”

Kirjasuositus kaikille, jotka ovat kiinnostuneet meditoinnista ja mindfulnessista ilman höttökuorrutusta. Kirja sopii erityisesti niille, joita aihepiiri kiinnostaa mietiskelyn harjoittamisen lisäksi myös tieteen, teorian ja filosofisen tarkastelun tasolla. Nostin esiin vain yhden näkökulman, työuupumksen, mutta kirjan sisältö on monipuolinen (ja kuitenkin ihastuttavan napakasti kasassa pidetty). Pidin erityisen paljon kirjan selkeästä analyyttisyydestä; vaikka aihepiiri on minulle tuttu niin teoriassa kuin käytännössäkin, nämä asiat avautuivat minulle osittain uudessa valossa.

Sanna Aulankoski:

Aistiva ja tiedostava mieli – Meditaation näkökulma tietoisuuteen ja psyykeen (Duodecim 2018)

Tietoisesti uupunut | Uusi Suomi Puheenvuoro