CAM-hoitojen käytön yleisyys Suomessa

Suomalaisista valtaosa (86 %) on joskus elämänsä aikana itse käyttänyt tai joku perheenjäsen on käyttänyt jotakin CAM-menetelmää (1).

Pia Vuolannon ja tutkijaryhmän tutkimuksen mukaan vuonna 2018 käytetyimpiä olivat suun kautta otettavat tuotteet eli luontaistuotteet, ravintolisät ja rohdosvalmisteet. Jotakin kehomielihoitoa (akupunktio, kiropraktiikka, vyöhyketerapia, kansanparannus, aromaterapia, hypnoosi, homeopatia, perinteinen kiinalainen lääketiede) oli vuonna 2018 käyttänyt noin puolet vastaajista (Taulukko 1).  Naiset (N) käyttivät CAM-hoitoja  miehiä (M) useammin, esim. akupunktio (N 22 %, M 34 %), vyöhyketerapia (N 19 %, M 9 %) ja homeopatia (N 13 %, M 5 %). Regressioanalyysi osoitti, että terapioita, joihin sisältyy asiantuntijan hoidettavana oleminen, käyttivät eniten naiset ja vanhemmat ikäluokat. (1-3).

Suomessa vuosina 2008 ja 2018 tehtyjen väestökyselyjen mukaan CAM-hoitojen käyttö oli kymmenen vuoden aikana jonkin verran vähentynyt (1) (Taulukko 2).

Tuloksista ei kuitenkaan voi päätellä, että kaikkien täydentävien hoitomuotojen käyttö olisi vähentynyt. Kyselyssä oli mukana 18 eri hoitomuotoa: ”viralliset” eli resepti- ja käsikauppa- lääkkeet, kirurgia/leikkaukset, psykoterapia, ruokavalio ja liikunta sekä ”epäviralliset” eli 12 vaihtoehtohoidoiksi määriteltyä metodia (Taulukko 2).

CAM-kentän alati muuttuva luonne heijastuu muuttuvassa hoitojen tarjonnassa ja käytössä. Kahdessa samalla metodilla toteutetussa väestökyselyssä (2008 ja 2018) eivät olleet mukana todennäköisesti melko yleisesti nykyisin käytetyt terapiat ja itsehoitokeinot jooga ja mindfulness, eivät myöskään osteopatia, naprapatia,  kalevalainen  jäsenkorjaus ja luontoterapiat tai taideterapiat (musiikki, kirjallisuus, kuvataide, tanssi). Niin ikään mm. Thai Chi, Shiatsu, EFT (Emotional Freedom Technique), reiki ja muut energia- tai kosketushoidot eivät olleet mukana kyselyssä.

Vuonna 2018 Suomessa  Vuolannon ym (1) tutkimuksen mukaan yleisimmin käytettyjä metodeja olivat kiropraktiikka, akupunktio ja vyöhyketerapia. (Taulukot 1 ja 2). Haastattelut tehtiin Suomessa asuvia 15-79 -vuotiaita edustavalle, 1020 vastaajan otokselle huhti-toukokuussa 2018. (1-3).

Taulukko1. Erilaisia valmisteita, kehomielihoitoja ja hoitojärjestelmiin kuuluvia keinoja joskus käyttäneiden (itse tai perheen jäsen käyttänyt) osuus prosentteina kaikista vastanneista (n=1020) vuonna 2018. (1-3).

Muutamassa tutkimuksessa on selvitetty suomalaisten CAM-käyttöä kyselyä edeltäneiden 12 kuukauden aikana. Käyttäjien määrä oli Lindemanin (4) nettikyselytutkimuksessa 29.1 prosenttia  ja Wahlströmin (5) kasvokkaisessa (face to face) haastattelututkimuksessa 35.3 prosenttia tutkimukseen osallistuneista. Jälkimmäisessä CAM-hoidoiksi luettiin myös hieronta, jota kuitenkaan Suomessa ei pidetä CAM-hoitona.

Suomi mukana eurooppalaisessa CAM-tutkimuksessa

Kemppaisen ryhmän (6) kasvokkaisessa haastattelututkimuksessa CAM-käyttäjiä oli Euroopassa 25.9 prosenttia vastaajista, kun mukaan ei luettu fysioterapiaa. Tutkimus perustui vuonna 2014 toteutettuun European Social Survey 7. kierroksen (ESS 7) aineistoon. Siinä hoitomuodot jaettiin neljään ryhmään, joihin sisällytettiin seuraavat hoitomuodot:

• Perinteiset aasialaiset lääkintäjärjestelmät: perinteinen kiinalainen lääketiede, akupunktio ja akupainanta.
• Vaihtoehtoiset lääkintäjärjestelmät: homeopatia ja yrttilääkintä.
• Manuaaliset kehoterapiat: hieronta, kiropraktiikka, osteopatia ja refleksologia.
• Kehomieliterapiat: hypnoterapia ja spirituaalinen hoito (spiritual healing).

Tutkimukseen eivät sisältyneet ESS 7:ssä kysytyt energiahoidot eivätkä luonnon parantavat hoidot (nature cure therapies). Tutkimuksessa ei eritelty yksittäisten hoitomuotojen yleisyyttä maittain. CAM -hoitojen käyttö, kun mukaan luettiin myös hieronta ja fysioterapia vaihteli Unkarin 9.5 prosentista Saksan 39.5 prosenttiin. (6)

Nuoret joogaavat ja meditoivat

Joogaa harjoitti vuonna 2019 vähintään muutaman kerran kuukaudessa 11 prosenttia 4176 kyselyyn osallistuneesta 15-79-vuotiasta. Nuorten, 25-34 -vuotiaiden, ikäryhmässä oli eniten eli 21 prosenttia joogaa vähintään muutaman kerran kuukaudessa harjoittavia. (7)

Saman tutkimuksen mukaan meditaatiota harjoitti vähintään muutaman kerran kuukaudessa 12 prosenttia kyselyyn osallistuneista. Joka päivä meditoivia oli vajaa 2 prosenttia. Yleisintä (18 prosenttia)  meditointi oli 25-34- vuotiaiden ikäryhmässä. (7)

Yleistäen voi sanoa, että eri tutkimusten mukaan joskus elämänsä aikana  jotakin CAM-menetelmää on käyttänyt tai kokeillut valtaosa aikuisista suomalaisista. Käyttäjien määrän suuri vaihtelu johtuu väestötutkimuksissa käytetyistä tiedonkeruumenetelmistä.

Tulokset vaihtelevat esimerkiksi sen mukaan, onko aineiston keruun menetelmänä käytetty nettikyselyä, puhelin- tai henkilökohtaista haastattelua ja onko käytetty strukturoituja, valmiita vastausvaihtoehtoja tarjoavia kysymyksiä vai avoimia kysymyksiä, joihin voi vastata vapaamuotoisesti ja laveasti. Vaihtelua tuottaa myös CAM-hoitojen määrittely, esimerkiksi se, mitä hoitomuotoja tutkimuksissa on luettu kuuluviksi CAM-kokoanisuuteen. (1-7)

Ei ole olemassa yksiselitteistä ja yleisesti hyväksyttyä määrittelyä siitä, mitä yksittäisiä hoitomuotoja luetaan CAM-hoidoiksi. Määrittelyistä käydään kiistoja niin tiedeyhteisössä kuin käytännön hoitotyön kentälläkin.

Lähteet

1. Vuolanto P ym. 2020. Täydentävien ja vaihtoehtoisten (CAM) hoitojen käyttö Suomessa | Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti (journal.fi) 
2. Keski-Hallila, S. 2018. Kuluttajien näkemykset täydentävistä ja vaihtoehtoisista hoidoista – vertailu 2008 ja 2018. Raportti. Helsinki: Taloustutkimus Oy, Tampereen yliopisto.
3. Tampereen yliopisto & Taloustutkimus Oy: Väestön näkemykset täydentävistä ja vaihtoehtoisista hoidoista 2018 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2020-05-19). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. http://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3372
4. Lindeman, M 2011. Biases in intuitive reasoning and belief in complementary and alternative medicine. Psychology and Health, 26(3):371-82. 2011. doi: 10.1080/08870440903440707.
5. Wahlström, M. ym. 2008. Use of mental health services and complementary and alternative medicine in persons with common mental disorders. Acta Psychiatrica Scandinavica, 118(1):73-80. 2008.
6. Kemppainen L. ym. 2018. Use of complementary and alternative medicine in Europe: Health-related and sociodemographic determinants. Scandinavian Journal of Public Health, 46(4):448-455. 2018. doi: 10.1177/1403494817733869.
7. Ketola K. Jooga ja meditaatio Suomessa (Artikkelissa alkuperäislähde Gallup Ecclesiastica 2019). Kirjassa Hellqvist E &  Komulainen J.(toim.). Henkisyyttä ja mielenrauhaa. Aasian uskonnollisuus länsimaissa.. Gaudeamus 2020, s. 14-44.