Seksuaalisuus on osa ihmisyyttä. Sen voi katsoa käsittävän seksuaalisen kehityksen, eroottisen mielenkiinnon, nautinnon, intiimiyden sekä lisääntymisen. Se onkin osa ihmisen persoonallisuutta sekä yksi terveyden ulottuvuuksista. Seksuaalisuudella voi olla erilaisia merkityksiä, eri elämän vaiheissa. (Väisälä 2022 b).
Tässä kirjoituksessa keskitytään seksuaalisiin toimintahäiriöihin kuten impotenssi, libidon ja halun vähäisyys tai nautinnon tavoittamisen vaikeus.
Seksuaalihäiriöt ovat hyvin tavallisia ja niihin vaikuttavat moninaiset tekijät kuten biologiset, psykologiset, parisuhteeseen liittyvät ja sosiokulturaaliset syyt, sekä sairaudet ja niiden lääkitykset. Lisäksi eri elämänvaiheissa esiintyy fysiologisia muutoksia, jotka vaikuttavat seksuaalisuuteen. Seksuaalisuus on erittäin monimuotoista ja yksilöllistä, tämä on otettava huomioon kaikissa tilanteissa. (Väisälä 2022 b). Miesten kokemat seksuaalisuuden haasteet kuten impotenssi ja libidon heikkous ovat olleet huomion kohteena jo pidempään. Naiset eivät pääse tässä asiassa sen helpommalla, he kokevat ongelmia seksuaalisessa toiminnassaan varsinkin synnytyksen/ synnytyksien jälkeen ja imetysaikana, mutta myös vaihdevuodet voivat vaikuttavat naisten seksuaalisuuteen ikävällä tavalla.
Raskauteen, synnytykseen ja imetykseen liittyy fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia ja hormonaalisia muutoksia, joilla voi olla negatiivinen vaikutus naisen seksuaalisuuteen. Lisäksi sukupuolihormonien (kuten androgeenien ja estrogeenien) väheneminen imetyksen aikana voi johtaa emättimen kuivuuden tunteeseen, siitä johtuvaan kipuun ja seksuaalisten toimintojen hiipumiseen (Alimoardi ym. 2023). Oakley ym. (2016) mukaan seksuaalisia toimintahäiriöitä on jopa 43 prosentilla naisista (Yhdysvallat), ja näistä häiriöistä on yleisin hypoaktiivinen seksuaalihäiriö (HSDD), Suomessa arvioidaan 7–12 % naisista kokevan haluttomuutta (Väisälä 2022). Naisen HSDD on määritelty jatkuvaksi tai toistuvaksi seksuaalisen halun puutteeksi. Vaikka seksuaalisen halun normaalimäärää ei ole pystytty määrittelemään, haluttomuuden voidaan katsoa muodostuvan hoitoa vaativaksi, jos se heikentää merkittävästi naisen elämänlaatua tai aiheuttaa ahdistusta ja parisuhderistiriitoja (Kero, Väisälä & Brusila 2016).
Perinteinen kiinalainen lääketiede näkee kehon eritavoin kuin länsimainen lääketiede, sekä TCM yhdistelee kehon toimintoja erilaisesti. Esimerkiksi kiinalaisen lääketieteen mukaan erektiohäiriön on oire. Ja jos sen lisäksi, henkilöllä on alaselkäkipua ja tinnitusta, viittaa se silloin munuaisten qi :n heikkouteen, jos taas erektiohäiriö lisäksi on unettomuutta, kognitiivisia häiriöitä, sydämentykytystä ja yleistä heikkoutta, pidetään sydämen ja pernan vähyystilaa todennäköisempänä syyllisenä. (Chubak 2017). TCM -hoitomenetelmiä seksuaalihäiriöihin on akupunktio, joogaharjoitus, mindfulness-meditaatio ja yrttiyhdisteet. Miesten kohdalla hoito painottui useimmiten akupunktioon ja yrtteihin, kun taas naisilla meditaatioon (Chubak ym. 2017).
Abdi ym. (2023) tekemän järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen mukaan akupunktiolla on positiivinen vaikutus seksuaalisuuteen sekä miehillä että naisilla. Katsaukseen sisällytettiin kaikkiaan 13 tutkimusta, joiden mukaan akupunktio soveltuisi kiinnostuksen ja libidon vähäisyyttä, erektiohäiriöitä ja impotenssia hoidettaessa. Isompia haittoja ei akupunktiohoitojen havaittu tehneen.
Masennuslääkkeiden, kuten selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjien (SSRI) ja serotoniinin noradrenaliinin takaisinoton estäjien (SNRI), tiedetään aiheuttavan seksuaalisia toimintahäiriötä, niitä esiintyy jopa 50–90 % näitä lääkkeitä käyttävistä henkilöistä (Khamba ym. 2012). Khamba ym. (2012) tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää akupunktion mahdollisia etuja näiden lääkkeiden sivuvaikutuksina ilmenevissä seksuaalisuuden ongelmissa. Tutkimuksen mukaan merkittävää parannusta havaittiin miehillä kaikilla seksuaalisen toiminnan osa-alueilla, lisäksi miehillä havaittiin ahdistuneisuus- että masennusoireiden vähentymistä. Naispuoliset osallistujat ilmoittivat libidon ja vaginan kosteuden lisääntymisestä merkittävissä määrin (Khamba ym. 2012). Joten tutkimuksen mukaan akupunktiota voisi hyödyntää SSRI- ja SNRI-lääkkeiden aiheuttamien, seksuaalisuuteen liittyvien, sivuvaikutusten hoidossa sekä tutkijoiden mukaan tulisikin pohtia lääketieteen sekä täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitomuotojen integroimisesta saatavia hyötyjä myös tämän aihealueen kohdalla.
Samankaltaisia tuloksia sai Alimoardi ym. (2023). Heidän tutkimuksessaan oli 76 imettävää naista, jotka jaettiin korva-akupunktiohoitoa saavaan ja verrokkiryhmään. Akupunktiota annettiin 10 kertaa ja sen tuloksia tarkkailtiin tutkimuksen alussa, kuukauden päästä hoidoista ja kahden kuukauden päästä. Tuloksia arvioitiin naisten seksuaalisia toimintoja mittaavan indeksin avulla. Alimoardin ym. (2023) tutkimuksen mukaan akupunktiolla oli naisten seksuaaliseen aktiivisuuteen (yhdyntätiheys) huomattavan positiivinen vaikutus, samoin kuin seksuaaliseen elämänlaatuun. Rashidi ym. (2022) oli tutkinut samaa aihetta vuotta aiemmin, ja myös heidän tutkimuksensa mukaan korva-akupunktiolla oli positiivinen vaikutus imettävien naisten seksuaaliseen haluun, tyydyttymiseen ja orgasmin saavuttamiseen sekä limakalvojen kostumiseen.
Oakley ym. (2016) tutki seurantatutkimuksena, voisiko akupunktiohoito parantaa premenopausaalisten naisten haluttomuutta. Osallistujille tehtiin 25 minuutin mittaisia akupunktioistuntoja, kahdesti viikossa, 5 viikon ajan. Tutkimuksen mukaan seksuaaliset toiminnot paranivat akupunktiohoidon jälkeen, erityisesti halukkuus, kiihottuneisuus, limakalvojen kosteus ja orgasmin saavuttaminen. Akupunktiohoidossa ei ollut haittavaikutuksia tai negatiivisia reaktioita, ja muiden positiivisten vaikutusten ohella tutkimuksessa havaittiin osallistuneilla ahdistuneisuuden vähentymistä.
Näiden tutkimusten perusteella akupunktiohoitoa voisi soveltaa myös tämänkaltaisissa terveysongelmissa.
Lähteet:
Abdi, F., Alimoradi, Z., Roozbeh, N., Amjadi, M. & Robatjazi, M. (2023). Does acupuncture improve sexual dysfunction? A systematic review. Journal of Complementary and Integrative Medicine, 20(1), 1-16. https://doi.org/10.1515/jcim-2021-0194
Alimoardi, Z., Barghamadi, S., Oleson, T., Ayati, M. H., Griffiths, M. D., & Bahrami, N. (2023). The effect of ear acupressure on sexual functioning among lactating women: A randomized sham controlled trial. European Journal of Integrative Medicine, 63, 102285. https://doi.org/10.1016/j.eujim.2023.102285
Chubak, B. & Doctor, A. (2017). Traditional Chinese Medicine for Sexual Dysfunction: Review of the Evidence, Sexual Medicine Reviews, Volume 6, Issue 3, July 2018, Pages 410–418, https://doi-org.libproxy.tuni.fi/10.1016/j.sxmr.2017.11.007
Khamba, B., Aucoin, M., Lytle, M., Vermani, M., Maldonado, A., Iorio, C., Cameron, C., Tsirgielis, D., D’Ambrosio, C., Anand, L., & Katzman, M. A. (2013). Efficacy of acupuncture treatment of sexual dysfunction secondary to antidepressants. Journal of alternative and complementary medicine (New York, N.Y.), 19(11), 862–869. https://doi.org/10.1089/acm.2012.0751
Kero, K., Väisälä, L. & Brusila, P. (2016) Voiko naisen seksuaalista haluttomuutta hoitaa lääkkeillä? Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 2016;132(15):1307-9
Oakley, S. H., Walther-Liu, J., Crisp, C. C., & Pauls, R. N. (2016). Acupuncture in Premenopausal Women With Hypoactive Sexual Desire Disorder: A Prospective Cohort Pilot Study. Sexual medicine, 4(3), e176–e181. https://doi.org/10.1016/j.esxm.2016.02.005
Rashidi Ahmad Abadi, M., Valiani, M., Kabir, K., Khalajinia, Z., & Yazdkhasti, M. (2022). The Effectiveness of Auriculotherapy on Women’s Sexual Function: A Randomized Controlled Trial. Iranian journal of psychiatry, 17(3), 265–275. https://doi.org/10.18502/ijps.v17i3.9726
Väisälä, L. (2022) Naisen seksuaalinen haluttomuus Lääkärikirja Duodecim 13.6.2022. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00493
Väisälä, L. (2022 b) Seksuaalihäiriöt Lääkärikirja Duodecim 13.6.2022. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00496