Terveyttä voi syntyä myös ärsytyksen ja stressin kautta. Enkä tällä tarkoita terveysnatsien synnyttämää ärsytystä tai mediassa joka tammikuu tulvivien laihdutusjuttujen aiheuttamaa stressiä, vaan ilmiötä nimeltä hormeesi. Nykyinen kulttuurimme suosii mukavuusalueita, mukavuusruokia ja elämänfilosofiaa ”onko pakko, jos ei halua”; hormeesi on vastakohta kaikelle sille.
Hormeesi (alun perin kreikasta hórmesis “nopea liike, innokkuus”) kuvaa elimistöä stressaaville tekijöille kuten kemikaaleille, säteilyille, urheilulle yms. altistumisen biologisia vaikutuksia. Hormeesiteorian mukaan stressaavien tekijöiden vaikutus elimistöön ei ole suorassa suhteessa annokseen, vaan ne voivat vaikuttaa kohtuullisina altistuksina päinvastaisesti kuin erittäin suurilla tai erittäin pienillä altistuksilla.
Hormeesin varhaisena keksijänä pidetään Paracelsusta (1493-1541), jonka mukaan aineen hyödyllisyys tai haitallisuus on pääasiassa annoskysymys. Määrä tekee myrkyn, kuten tiedämme. Hormeesilla tarkoitetaan sitä, että ulkoisilla ärsykkeillä (stressitekijöillä) voi lyhytkestoisesti ja pieninä annoksina olla terveydelle hyödyllisiä vaikutuksia, suurina annoksina samat ärsykkeet voivat olla jopa myrkyllisiä (Lehto*1).
Professori emeritus Reijo Tilvis on esittänyt hormeesista laajan tulkinnan (*2), jonka mukaan mikä tahansa ulkoinen tai sisäinen potentiaalisesti haitallinen ärsyke (ns. lievä stressi) voi olla elinvoimaa lisäävä. Tämä kyky on evoluution ihmiskunnan historian kovina aikoina kehittämä.
Hormeesi, esimerkiksi altistuminen kylmyydelle ja kuumuudelle, vaikuttaa myös kasveihin lisäämällä niiden vastustuskykyä ja kestävyyttä.
Hormeesiteorian kiistanalaisia osia ovat näkemykset hormeesista myrkyllisten aineiden tai säteilyn annosvasteen kuvaajana. Hormeesilla on pyritty selittämään esimerkiksi homeopatiaa, mutta ainakaan toistaiseksi ajatus ei ole saanut laajempaa hyväksyntää (Jargin*3).
Ihmiselimistössä lievää stressiä synnyttävät esimerkiksi auringonvalo, kuumuus, kylmyys, urheilu, paasto, kasviravinteet ja ihon mikroneulaus. Tunnettua on, että auringonvalon aiheuttaman lievän stressin avulla elimistössä käynnistyy hormonaalinen reaktio, jossa syntyy D-vitamiinia. Samoin (kohtuullinen) saunominen ja avantouinti käynnistävät suotuisia hormonaalisia ja verenkiertoon liittyviä reaktioita.
Pätkäpaasto
Pätkäpaastolla tarkoitetaan säännöllisesti toistettuja lyhytkestoisia paastojaksoja, joko kokonaan syömisestä pidättäytymistä tai erittäin vähäkalorisia päiviä. Pätkäpaastoa tutkitaan vilkkaasti. Paasto vaikuttaa kehossa hormeettisesti, kun keho ei saa sokeria, se käynnistää varajärjestelmänsä eli ketoainetuotannon. Pätkäpaaston terveyshyötyjä (Sutton*4) ovat diabeteksen ennaltaehkäisy insuliinisensitiivisyyttä parantamalla, painon pudottaminen ja -hallinta sekä kehon koostumuksen paraneminen tehokkaan rasvan polton ansiosta. Tutkimusten mukaan sillä voidaan hidastaa vanhenemisoireitten kehittymistä sekä ehkäistä Alzheimerin tautia. (Longo *5, Varady *6).
Kasviravinteet
Värikkäillä (karotenoidit) kasviksilla ja kasviperäisillä fytoravinteilla (polyfenolit) on lukuisia terveyshyötyjä. Ongelmana on näiden ravinteiden imeytyminen. Kasvit suojautuvat syömistä vastaan erilaisilla nk. sekundaarisilla aineilla. Tässä ilmeisesti syy siihen, miksei antioksidanttitutkimuksissa ole saatu hyviä tuloksia. Lehdon (*1) mukaan tutkimusten valossa näyttää siltä, että monien polyfenolisten kasviyhdisteiden kyky aikaansaada terveysvaikutuksia perustuu siihen, että ne aktivoivat pieninä määrinä elimistön hormeettisia mekanismeja, joiden seurauksena elimistö alkaa itse valmistaa omia tehokkaita antioksidantti- ja muita suojamolekyylejä. Eräät tutkijat pitävät mahdollisena, että marjojen, hedelmien ja kasvisten terveysvaikutukset tulevat juuri niiden hormeettisen stressivaikutuksen kautta. Lisätutkimuksia aiheesta tarvitaan vielä (Martel *7).
Lähteet:
*1 Biokemisti, FT Timo Lehto: Hormeesi ja kasviravinteet (16.11.2018)
*2 Prof. emeritus Reijo Tilvis: Hormeesi biologisena ilmiönä (8.10.2012)
*3 Sergei V. Jargin: Hormesis and Homeopathy: The Artificial Twins (Journal of Intercultural Ethnopharmacology Jan-Mar 2015 Vol4)
*4 Elizabeth F. Sutton et al.: Early Time-Restricted Feeding Improves Insulin Sensitivity, Blood Pressure, and Oxidative Stress Even without Weight Loss in Men with Prediabetes (Cell Metabolism Vol 27 Issue 6 June 2018)
*5 Valter Longo: The Longevity Diet (2018)
*6 Krista Varady and Bill Gottlieb: The Every Other Day Diet (Hyperion, 2013)
*7 Jan Martel et al.: Hormetic Effects of Phytochemicals on Health and Longevity (Trends Endocrinol Metab.2019 Jun;30(6):335-346.)
Ks. myös Monique Tello: Intermittent Fasting: Surprising Update (Health Harvard Edu)