Pihkavoiteen käyttö haavojen ja ihon infektioiden hoidossa on vanhaa kansanlääkintää. Suomessa kuin muissa Pohjoismaissakin hoito on tunnettu vuosisatojen ajan. Kansa on käyttänyt pihkaa palovammojen lisäksi lukuisiin muihin vaivoihin, kuten puhkaistujen paiseiden, haavojen, märkivien ihotulehdusten, kynsivallintulehdusten, kynsisienen ja hyttysen pistojen hoitoon [1] Nykyisellään sairaaloissa pihkavoidetta käytetään esimerkiksi sääri- ja makuuhaavojen hoidossa. Kokemusperäiset havainnot ovat saaneet tutkimuksellista lisänäyttöä.
Pihkavoiteen vaikuttavuuden ja vaikutusmekanismien tutkimiseksi on tehty monitieteistä tutkimustyötä. Tulokset osoittavat, että pihkavoiteella on bakteriostaattisia vaikutuksia useisiin grampositiivisiin bakteereihin. Pihkavoide estää myös moniresistenttien bakteerien kuten Staphylococcus aureuksen (MRSA) ja vankomysiinille resistentin enterokokin (VRE) kasvun. Gramnegatiivisista bakteereista vain Proteus vulgariksen kasvun on havaittu estyvän pihkavoiteen vaikutuksesta. Alustavien kokeiden perusteella pihkavoiteella on myös antifungaalinen vaikutus tiettyihin rihmasieniin. [1]
Antimikrobiset ominaisuudet saattavat liittyä pihkan sisältämien terpeenien tunnettuun solukalvoja heikentävään ja niiden läpäisevyyttä lisäävään ominaisuuteen. Kliininen potilastutkimus on osoittanut myös pihkahoidon tehon vaikeisiin painehaavoihin. Tulevaisuuden kliiniset tutkimukset näyttävät, laajenevatko pihkavoiteen käyttöaiheet muihin haavoihin, tulehduksiin ja ihosairauksiin. [1]
Aiheesta on saatu uutta lisänäyttöä:
Ghada Hassan Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnasta on väitöskirjassaan selvittänyt vastustuskykyisen Staphylococcus aureus (MRSA) -bakteerin torjuntaan käytettävien biopolymeerien ja yhdisteiden valmistamista. Nanoselluloosaa ja pihkasta saatuja yhdisteitä yhdistämällä Hassan kehitti uudenlaisen biopolymeerin, joka joutuessaan kontaktiin MRSA-bakteerin kanssa tappaa sen lähes sataprosenttisesti. [2] Pihkan sisältämillä aineilla voidaan mahdollisesti parantaa MRSA-bakteerin aiheuttamia infektioita.
Sinällään vähäpätöisestä havainnosta ei ole kyse, sillä antibiooteille vastustuskykyiset superbakteerit tappavat Suomessa vuosittain kymmeniä ihmisiä kertoo sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri Mari Kanerva Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä (HUS) Maaseudun tulevaisuus -lehdessä. [3]
Kanervan mukaan Suomessa tilanne superbakteerien osalta on parempi kuin muissa EU-maissa keskimäärin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan Euroopassa kuolee vuosittain noin 33 000 ja Suomessa noin 90 ihmistä infektioihin, joihin antibiootit eivät tehoa. [3]
Pihkaa voi myös pitää varsin turvallisena hoitomuotona. 2013 Helsingin yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että pihkavoiteella hoidetusta 45 potilaasta yksi sai allergisen reaktion; tämä oli ainoa tutkimuksessa ilmennyt haittavaikutus.
”Kuusen pihkasta valmistettu salva on objektiivisesti arvioituna tehokas, halpa ja turvallinen hoito ihohaavoissa. Pihka ja 10-prosenttinen pihkasalva sekä niiden sisältämät hartsihapot ovat laajakirjoisesti antimikrobisia, mutta salvan haavojen paranemista nopeuttava vaikutus täytyy johtua potilastutkimusten perusteella myös pihkan positiivisesta vaikutuksesta haavan paranemista ohjaaviin mekanismeihin, ei pelkästä pihkan antimikrobisesta ominaisuudesta”, väitöskirja tutkimuksessaa saamia tutkimustuloksia summaa LL Aarno Sipponen. [4]
Ehkäpä tässä olisikin oiva vientituote. Mitä muuta vanhan hoitoperinteen tutkimuksen yhteydessä vielä löytyykään.
[1] https://www.duodecimlehti.fi/duo97315
[2] https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveempi-maailma/pihkan-sisaltamilla-aineilla-voidaan-mahdollisesti-parantaa-mrsa-bakteerin-aiheuttamia-infektioita
[3] https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/tiede-tekniikka/artikkeli-1.1301225
[4] https://www.sttinfo.fi/tiedote/pihkaa-haavoihin?publisherId=3747&releaseId=5365964