Lääkejäämät ympäristöhaittoina

Lääkejäämiä on havaittu ympäristössä jokaisella asutetulla mantereella.

Suomalaiset käyttävät vuosittain n. 120 000 kg ibuprofeenia, josta jätevedenpuhdistamolle on arvioitu päätyvän vuosittain sellaisenaan n. 8 000 kg. Puhdistamolla lääkeaineet pidättyvät lietteeseen, muuntuvat tai läpäisevät puhdistusprosessin päätyen vesistöihin. Ibuprofeenia onkin arvioitu päätyvän vesistöihin Suomessa vuosittain n. 130 kg. (1)

Vesiympäristöön aineet pääsevät pääasiassa kotitalouksien, hoitolaitosten ja lääketeollisuuden jätevesien kautta. Lääkeaineet voivat vaikuttaa esimerkiksi vesieliöiden käyttäytymiseen tai aiheuttaa niissä hormonaalisia muutoksia. Kotitalouksien päästöt koostuvat elimistöstä erittyvistä lääkeaineista sekä väärin hävitetystä lääkejätteestä. (1)

Itämeri: Lääkeaineet kulkeutuvat aineenvaihdunnan kautta jätevedenpuhdistamoihin, jotka eivät pysty ottamaan talteen kaikkia haitallisia aineita. Itämereen valuvista lääkeaineista kertyvä cocktail vaurioittaa kaloja ja voi asiantuntijan mukaan johtaa jopa lajien häviämiseen. (2)

Esimerkiksi tulehduskipulääke Voltaren on EU:n tarkkailulistalla, se aiheuttaa muutoksia kalojen kiduksissa, maksassa ja munuaisissa. Listalle jo päätynyt myös kaksi naishormonilähdettä etinyyliestradioli ja synteettinen estradioli, jota on vaihdevuosioireisiin käytettävissä hormonikorvaushoitolääkkeissä. Näiden on tutkimuksissa todettu aiheuttavan useille kalalajeille lisääntymisongelmia. (2)

Päijänne: Pohjois-Päijänteessä merkittäviä lääkeainepitoisuuksia, Jyväskylän yliopistossa tarkastettu Petra Lindholm-Lehdon kemian väitöstutkimus löysi Kymijoen vesistössä Päijänteen pohjoispuolella, Pohjois-Päijänteellä ja Vantaanjoessa merkittäviä pitoisuuksia lääkeaineita. (3)

Tutkimuksessa mitattiin viiden yleisesti käytetyn epilepsia- ja kipulääkkeen pitoisuuksia, jotka vaihtelivat Jyväskylän seudun jätevedenpuhdistamoilla sadoista nanogrammoista mikrogrammoihin litrassa ja pintavesissä muutamista nanogrammoista satoihin nanogrammoihin litrassa. (3)

Mitatut pitoisuudet ovat pieniä verrattuna pitoisuuksiin, joita käytetään lääkitsemiseen, mutta rikastumisen kautta vaikutus vesieliöihin voi olla merkittävä. – Se on huomattavaa, että pitoisuus vedessä ei kerro, millaisiksi pitoisuudet saatavat rikastua eliöissä. On tutkimuksia, joissa pitoisuudet kaloissa ovat rikastuneet jopa tuhatkertaisiksi. (3)

Päijänne on pääkaupunkiseudun raakavesilähde, josta vesi johdetaan yli miljoonan suomalaisen juomaveden valmistukseen. Ellei Päijänteen vettä ole saatavilla, käytetään Vantaanjoen vettä. (3)

Pohjois-Päijänteellä tehdyissä mittauksissa havaittiin huomattavia määriä kipulääkejäämiä. Lääkejäämiä havaittiin vedessä myös ennen ja jälkeen vedenpuhdistamon. Tutkimuksessa tutkittiin lisäksi Nenäinniemen vedenpuhdistamoa. (4)

– Jätevedenpuhdistamoilla lääkeaineita pystytään jossain määrin erottelemaan, ne hajoavat tai ainakin muuttuvat. Tyypillinen jätevedenpuhdistus ei lääkeaineita varsinaisesti hajoita, toteaa Lindholm-Lehto.

Lääkkeet hajoavat ympäristössä ajan kuluessa. Lääkkeitä kuitenkin joutuu ympäristöön koko ajan lisää, joten hajoamisprosessi ei riitä vähentämään lääkepitoisuuksia. (4)

(1) Tuleeko lääkejäämien poistaminen jätevesistä pakolliseksi?

(2) Itämeren kalat häiriintyvät lääkeaineista – Teollisuudella paineita kehittää eettisempiä pillereitä

(3) Väitös: Pohjois-Päijänteessä merkittäviä lääkeainepitoisuuksia

(4) Pohjois-Päijänteen vesissä virtaa kipulääkejäämiä