Termi Ayurveda tulee sanskritin kielestä ja tarkoittaa “elämisen taitoa” (ayur = elämä, veda = tieto/ymmärrys). Kyseessä on 3000 vuotta vanha terveystiede, jonka päämääränä on täydellisin mahdollinen terveys. Ayurveda sisältää syvällisen tiedon kehon ja mielen välisestä tasapainosta. Tämä tasapaino on se, joka helposti järkkyy kiireisen elämäntyylimme ja moninaisen kuormituksen keskellä, ja juuri se on edellytys ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. [1]
Ayurvedaa kutsutaan Intian kruununjalokiveksi ja sitä varten on perustettu maahan oma ministeriökin, Ministry of Ayush. WHO:n julkilausumassa ayurveda luetaan yhdeksi täydentävistä hoitomuodoista, joiden käyttöä rinnakkain länsimaisen lääketieteen kanssa tulisi kehittää edelleen. [1]
Mausteet ovat tärkeä osa ayurvedaa. Niitä käytetään sekä ruuan maustamiseen että lääkkeenä. Jouluun kuuluu monenlaiset mausteet, mutta tuskin tiedämme, miten monia erilaisia vaikutuksia mausteilla on. [1] Alla olevat terveysnäkemykset perustuvat ayurvedisen perinnehoidon tapaan käyttää kasveja (kasvien käyttöindikaatio voi poiketa länsimaisesta käyttötavasta).
Inkivääri:
(Zingiberaceae) on laaja sukuinen juurakkokasvien perhe, jonka jäsenellä, inkiväärillä on tärkeä rooli ayurvedissa hoidossa. Sitä on käytetty monenlaisiin vaivoihin, kuten niveltulehdukseen, reumaan, nyrjähdyksiin, lihassärkyihin, kipuihin, kurkkukipuihin, kramppeihin, ummetukseen, ruoansulatushäiriöihin, oksenteluun, verenpainetautiin, dementiaan ja kuumeeseen. Näiden ohella verensokerin tasapainotukseen ja tulehdusten lievittämiseen. Inkivääri on myös vahva antioksidantti, ja se voi joko lieventää tai estää vapaiden radikaalien syntymistä. [3]
Mausteneilikka:
On neilikkapuun kukkanuppu ja se on kotoisin Indonesian Maustesaarilta. Neilikan nuppuja kannattaa käyttää kokonaisina mausteina, koska jauhettuna sen tuoksu ja maku ainesosat haihtuvat nopeasti. Ayurvedisen perinnehoidon mukaan mausteneilikkaa on käytetty monissa vaivoissa kuten ruuansulatusongelmat, ruokahaluttomuus, kuume, yskä, poskiontelotulehdus, pahoinvointia, uupumusta poistamaan ja lievittämään pelkoja. Ayurvedisesti se vähentää Kaphaa ja Vataa mutta voi nostaa Pittaa. Tuore mausteneilikka on viilentävä ja kun taas pitempään kuivattuna ollut on kuumentava. [1]
Kaneli:
Tuttu mauste leivoksista monille, se on yksi vanhimmista ja tärkeimmistä osasista intialaisessa ruuanlaitossa käytetystä ”Garam Masala” -mausteseoksesta. Kaneliakin on useampaa laatua. Ayurvedassa sitä on käytetty erilaisiin vaivoihin, yleisimmin verensokerin ja verenpaineen alentamiseen, ruuansulatusongelmiin, pahoinvointiin, ilmavaivoihin sekä vilustumiseen ja tulehduksiin. [4,5]
Kardemumma:
Elettaria cardamomum -lajin hedelmänä, joka kasvaa Etelä-Aasiassa, kardemumma kuuluu Zingiberaceae-perheeseen (inkiväärin sukulainen). Kardemummaa on kautta aikojen käytetty rohdoksena, ayurvedan ohella antiikin kreikassa kuin Egyptissäkin. Se rauhoittaa kaikki doshat eli vatan, pittan ja kaphan. Niinpä sillä on useita käyttökohteita erityisesti maha-suolikanavan vaivoissa. Niiden ohella se soveltuu yskänlääkkeeksi, helpottamaa astmaa, keuhkoputkentulehdusta, ruokahaluttomuutta, poistamaan nestettä ja raikastamaan pahanhajuista hengitystä. [6, 7]
Näin valmistat intialaisen teen (chai) [2]:
1/2 tl tuoretta inkivääriä
4 kpl kardemumma
2-4 kpl neilikka mausteneilikankukka
1 tl fenkolin siemeniä
½ tl kanelijauhe tai tanko
2 kpl mustapippuria
3 dl maitoa/kasvimaitoa
3 dl vettä
intiaanisokeria/kookossokeria tai muuta makeutusainetta maun mukaan
3 tl mustaa teetä
Sekoita kaikki mausteet keskenään ja murskaa morttelissa.
Laita kattilaan 3 dl vettä ja lisää maustesekoitus, sokeri, ja tee. Anna teen kiehua kattilassa, jotta mausteiden aromit tulevat esiin. Mitä pitempään keität, sitä vahvempaa teestä tulee.
Lisää maito ja keitä vielä 3–5 minuuttia keskilämmöllä.
Siivilöi ja tarjoile. Nauti lämpimänä!
Lähteet:
[1] Suomen Ayurveda yhdistys http://ayurveda.fi/
[2] Surya Ayurveda -keskus: Näin valmistat intialaisen teen (chai)
https://surya.fi/nain-valmistat-intialaisen-teen-chai/
[3] Ali BH, Blunden G, Tanira MO, Nemmar A. Some phytochemical, pharmacological and toxicological properties of ginger (Zingiber officinale Roscoe): a review of recent research. Food Chem Toxicol. 2008 Feb;46(2):409-20. doi: 10.1016/j.fct.2007.09.085. Epub 2007 Sep 18. PMID: 17950516.
[4] Ranasinghe, P., Pigera, S., Premakumara, G. A., Galappaththy, P., Constantine, G. R., & Katulanda, P. (2013). Medicinal properties of ’true’ cinnamon (Cinnamomum zeylanicum): a systematic review. BMC complementary and alternative medicine, 13, 275. https://doi.org/10.1186/1472-6882-13-275
[5] Central council for research in ayurvedic sciences. Ministry of AYUSH, Government of India, New Delhi – 110058. Important uses of Dalchini. http://ccras.nic.in/content/important-uses-dalchini
[6] Norouzkhani, N., Karimi, A. G., Badami, N., Jalalifar, E., Mahmoudvand, B., Ansari, A., Pakrou Sariyarighan, N., Alijanzadeh, D., Aghakhani, S., Shayestehmehr, R., Arzaghi, M., Sheikh, Z., Salami, Y., Marabi, M. H., Abdi, A., & Deravi, N. (2022). From kitchen to clinic: Pharmacotherapeutic potential of common spices in Indian cooking in age-related neurological disorders. Frontiers in pharmacology, 13, 960037. https://doi.org/10.3389/fphar.2022.960037
[7] Sarvade, Dattatray & Kamini, Bhingardive & Mohanlal, Jaiswal. (2018). The queen of spices and Ayurveda: Brief review. 10.7897/2277-4343.075207.