Longin ja hänen kollegoidensa meta-analyysissa havaittiin, että sellaiset monivitamiini-mineraalilisät, jotka sisälsivät suuria annoksia B-vitamiineja, auttoivat mielialan parantamisessa enemmän kuin ravintolisät, joiden B-vitamiinien annokset olivat pieniä.
Erään katsausartikkelin mukaan aivot tarvitsevat B-vitamiineja enemmän kuin muu elimistö. Ravitsemussuositusten mukaiset määrät eivät välttämättä ole vielä optimaalisia aivojen terveydelle ja psyykkiselle hyvinvoinnille.
B-monivitamiinin on havaittu jo useissa kontrolloiduissa tutkimuksissa auttavan stressiin. Kolmikuukautisessa kontrolloidussa tutkimuksessa B-monivitamiinin havaittiin lievittävän kuormittuneisuutta, sekavuutta sekä masentuneisuuden ja hylkäämisen tunnetta (Stough 2011).
Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös muissa tutkimuksissa. Esimerkiksi vajaan kuukauden kestäneessä kontrolloidussa tutkimuksessa B-vitamiinipainotteinen valmiste vähensi ahdistusta ja stressiä (Carroll 2000).
B2-VITAMIINI VOI AUTTAA MIGREENIIN
Lääkäreitä ohjeistavan suomalaisen Käypä hoito -suosituksen mukaan B2-vitamiini eli riboflaviini auttaa migreeniin, kun sitä käytetään riittävän suurella annoksella. Riittävänä annoksena pidetään vähintään 25 milligrammaa päivässä. Samassa Käypä hoito -suosituksessa kerrotaan myös muista ravintolisistä ja luonnonaineista, jotka vähentävät migreenikohtauksia (Säkö 2008).
FOOLIHAPPO EHKÄISEE SYNNYNNÄISIÄ EPÄMUODOSTUMIA
Foolihappo on ravintolisänä käytettävä B-vitamiinin muoto. Muiden hyödyllisten vaikutustensa ohella se ehkäisee tehokkaasti hermostoputken sulkeutumishäiriöitä, joka on synnynnäinen epämuodostuma. Valtion ravitsemusneuvottelukunta ja THL suosittelevat kaikille ehkäisyn lopettaneille naisille foolihappolisän käyttöä, jotta voidaan varmistaa äidin riittävä folaattitaso alkuraskauden aikana (THL ja VRN).
Foolihappolisä vähentää myös riskiä saada aivohalvaus. Lancetissä julkaistun meta-analyysin mukaan foolihappo vähentää tehokkaasti aivohalvausriskiä primääripreventiossa eli siis henkilöillä, jotka eivät ole aiemmin saaneet aivohalvausta (Wang 2007).
B12-VITAMIINI TORJUU DEMENTIAA
Käypä hoito -suosituksessa pidetään B12-vitamiinin puutosta parannettavissa olevana puutoksena, joka voi aiheuttaa muistioireita.
Myös tieteellinen kirjallisuus puoltaa käsitystä, että osa dementioista johtuu B12-vitamiinin puutoksesta, joka on hoidettavissa B12-vitamiinilisällä (Osimani 2005).
Suosittelen itse B12-vitamiinilisää kaikille vegaaneille sekä 50 vuotta täyttäneille B12-vitamiinin riittävän saannin turvaamiseksi. Myös laktovegetaristeilla B12-vitamiinin puutos on yleisempää kuin sekaruoan syöjillä, joten myös heidän on hyvä käyttää aika ajoin B12-vitamiinilisää.
B12-vitamiinia on suositeltavinta käyttää kielen alla imeytettävänä tablettina, jolloin imeytyminen ei riipu siitä, onko vatsassa ns. sisäistä tekijää. Sopiva annos B12-vitamiinin puutteen hoitoon on 1-2 mg päivässä. Ylläpitoannokseksi riittää 1 mg kahdesti viikossa. Metyylikobalamiini on suositeltavin ravintolisänä käytettävä muoto.
Lähteet:
Long, S. J., & Benton, D. (2013). Effects of vitamin and mineral supplementation on stress, mild psychiatric symptoms, and mood in nonclinical samples: a meta-analysis. Psychosomatic medicine, 75(2), 144–153. https://doi.org/10.1097/PSY.0b013e31827d5fbd
Stough, C., Scholey, A., Lloyd, J., Spong, J., Myers, S., & Downey, L. A. (2011). The effect of 90 day administration of a high dose vitamin B-complex on work stress. Human psychopharmacology, 26(7), 470–476. https://doi.org/10.1002/hup.1229
Carroll, D., Ring, C., Suter, M., & Willemsen, G. (2000). The effects of an oral multivitamin combination with calcium, magnesium, and zinc on psychological well-being in healthy young male volunteers: a double-blind placebo-controlled trial. Psychopharmacology, 150(2), 220–225. https://doi.org/10.1007/s002130000406
Säkö (2008) Vitamiinit, hivenaineet ja rohdoskasvit sekä homeopaattiset valmisteet. Käypähoitosuositus Duodecim https://www.kaypahoito.fi/nix01215
THL ja VRN (2016): SYÖDÄÄN YHDESSÄ -ruokasuositukset lapsiperheille. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-254-3
Wang, X., Qin, X., Demirtas, H., Li, J., Mao, G., Huo, Y., Sun, N., Liu, L., & Xu, X. (2007). Efficacy of folic acid supplementation in stroke prevention: a meta-analysis. Lancet (London, England), 369(9576), 1876–1882. https://doi.org/10.1016/S0140-6736(07)60854-X
Osimani, A., Berger, A., Friedman, J., Porat-Katz, B. S., & Abarbanel, J. M. (2005). Neuropsychology of vitamin B12 deficiency in elderly dementia patients and control subjects. Journal of geriatric psychiatry and neurology, 18(1), 33–38. https://doi.org/10.1177/0891988704272308
Käypä hoito-suositus: Muistisairaudet. (Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Geriatrit -yhdistyksen, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettama työryhmä. https://www.kaypahoito.fi/hoi50044
Juhana Harju: ONKO RAVINTOLISISTÄ MITÄÄN HYÖTYÄ?