Hypnoosi on luonnollinen ilmiö ja sitä tapahtuu koko ajan ympärillämme. Myös itsehypnoosi on todellinen ilmiö. Tätä suggestioon ja mielikuviin perustuvaa metodia käytetään kohentamaan terveyttä ja hyvinvointia ja lievittämään muun muassa psykofyysisiä vaivoja ja esimerksii ärtyneen suolen aiheuttamia oireita.
Hypnoosissa ihminen on enemmän tai vähemmän muuntuneessa tietoisuuden tilassa. Hoitavien vaikutusten fysiologista vaikutusmekanismia ei tunneta, mutta tiedetään, että hyviä vaikutuksia on.
Kati Sarvela kuvasi jutussaan 18.7.2021 kahden mielikuvatyöskentelyn metodin, mindfulnessin ja hypnoosin, samanlaisuutta ja hiuksenhienoja eroja. Hypnoosia on vaikea erottaa myöskään monista muista mielikuva- ja rentoutusharjoituksista, shamaanimatkaksi kutsutusta mielenmatkasta tai joogasta mielen harjoituksena. Näiden kaikkien niin itsenäisessä kuin ohjatussa harjoittamisessa on selkeitä eroja, mutta psyko-fyysisten vaikutusten tai vaikutusmekanismien perusteella niitä on vaikea erottaa toisistaan.
Esimerkiksi isoilla musiikkifestareilla tai jalkapallo-otteluissa ihmiset saattavat hakeutua omantyyppiseensä musiikki- tai urheiluhurmokseen, jonkinlaiseen hypnoottiseen tilaan. Myös mainonnan synnyttämä puolihypnoottinen tila tuntuu, vaikka et edes kunnolla katselisi TV-mainoksia? Ne vaikuttavat mieleen usein tiedostamatta.
Myös itsehypnoosi on todellinen ilmiö. Kun menen vaikkapa metsään, nojaan puuhun, tuijottelen latvoja ja taivasta, keskityn hetkeen siinä vihreyden keskellä ja päästän mieleni vapaaksi tavanomaisen päivätajunnan raameista, olen itsehypnoosin tilassa. Olen siirtynyt toisenlaiseen, muuntuneeseen tietoisuuden tilaan. Sitä voidaan kutsua vaikkapa itseohjautuvaksi kevythypnoositilaksi tai -meditatiiviseksi tai shamaanimatkaksi. Tila on oma valintani. Olen omalla intentiollani, keskittymiselläni mennyt siihen. Itse kutsun sitä shamanistiseksi metsämeditaatioksi, joka tasapainottaa, virkistää ja avartaa.
Rauhoittumista, keskittymistä, luottamuksellisuutta
Ohjaus- ja terapiatilanteessa hypnoosi toimii rauhoittumisen, keskittymisen, luottamuksellisen tilan ja luotettavaksi koetun hypnoosiohjaajan tai hypnoterapeutin välityksellä. Sitä mukaa kuin ymmärryksemme mielen valtavasta voimasta lisääntyy, myös hypnoosista terveyden edistämisessä ja vaivojen lievittämisessä tulee hyväksytympää.
Vuosi sitten keväällä Ylen Akuutti kertoi hypnoosin käytöstä terveydenhuollossa, muun muassa ärtyvän suolen oireyhtymän hoidossa https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/03/17/hypnoosista-on-loytynyt-tehokas-hoito-artyvan-suolen-oireyhtymaan-auttanut 17.3. 2020 ja https://areena.yle.fi/1-50270058.
Hypnoosia voidaan käyttää myös laajemmin terveyden tukemiseen ja edistämiseen. Se ei ole biolääketieteellinen metodi, ja sitä sovelletaan usein juuri sellaisten oireiden ja vaivojen lievittämiseen, joihin ei ole tehokasta biolääketieteellistä hoitoa tai asiakas ei ole kokenut saaneensa riittävää apua, kuten yllä linkatussa Ylen ohjelmassakin todetaan. Hypnoosi voi parantaa elämänlaatua ja näin edistää terveyttä. Se on siis käyttökelpoinen keino kansanterveystyössä.
Tähän työhön on syytä kutsua mukaan mahdollisimman laaja joukko terveysalan ja muiden alojen ammattilaisia, vapaaehtoisjärjestöjä, yrityksiä ja kaikkia kansalaisia. Hypnoosista saattaisi olla apua moniin mielenterveyden ongelmiinkin. Se ei tietenkään poista yhteiskunnallista eriarvoisuutta, kaltoin kohtelua ja syrjinnän kokemusta eikä korvaa psykoterapiaa tai lääkehoitoa, mutta voi monesti tukea niitä.
Kiistaa on käyty siitä, kuka saa toimia hypnoosiohjaajana.
Ajatus siitä, että hypnoosin kaltainen sugestiivinen mielen harjoittaminen mielikuvien avulla rajattaisiin vain terveydenhuollon nykyisille virallistetuille ammattiryhmille, kuulostaa äkkiseltään järkevältä ja potilasturvalliselta. Hypnoosi on hyvää terveyden edistämistä, mutta, se ei sovi kaikille.
Esimerkiksi psykoosista tai vakavasta Masennuksesta kärsivien tilannetta se voi jopa pahentaa. On tärkeää, että hypnoosiohjaaja on riittävästi koulutettu ja pystyy arvioimaan, ketä hän voi ohjata ja ketä ei ja kuka on ohjattava lääkäriin. Tämän vuoksi hypnoosiohjaajalla pitää olla hyvät perustiedot ihmisen biologisesta kehosta, mielen toiminnasta, perustiedot lääketieteestä ja terveydenhuoltojärjestelmästä sekä yhteiskunnasta. Ohjaajan on sitouduttava luottamukselliseen ja turvalliseen asiakastyöhön. Ei kuitenkaan ole syytä olettaa, että ainoastaan rekisteröidyt terveydenhuollon ammattilaiset hypnoosiohjaajina olisivat turvallisia ja muiden hyvin koulutettujen ohjausammattilaisten toimintaa pitäisi turvallisuusriskien vuoksi rajoittaa lailla. Tällaiseen ei ole rationaalisia perusteita. Ks. Kuka saa hypnoterapoida?
Vaikutusmekanismi tuntematon
Vaikka ei edelleenkään tiedetä, millä biologisella mekanismilla hypnoosi vaikuttaa aivoissa, tiedetään kuitenkin, että, että hypnoosin aikana aivojen toiminnassa tapahtuu muutoksia, samoin kuin tapahtuu mindfulness-harjoitusten tuloksenakin. Ei tiedetä, mikä spesifi fysiologinen asia tai prosessi aiheuttaa muutoksia eli mikä seikka hypnoosissa vaikuttaa fysiologisesti ihmisen psyykkisten, fyysisten tai psykofyysisten vaivojen parantumiseen tai helpottumiseen.
Mutta tiedetään, että hyviä vaikutuksia on.
Onneksi nykyisin ei enää ajatella, että terveyden ja sairauksien hoidossa voitaisiin käyttää ainoastaan ja vain metodeja, joiden biologinen vaikutusmekanismi tunnetaan. Jos näin olisi, niin moni muukin hyvä hoitokeino jäisi hyödyntämättä. Paljon on parantamisessa vielä tuntematonta, varsinkin kehomielen kokonaisuutta tarkastelevissa lähestymistavoissa, esimerkiksi kehoaistissa eli interoseptiossa, jota on kutsuttu myös kuudenneksi aistiksi.
Hienoa, että jo nyt on käytössä monimuotoisia tutkittuja keinoja auttaa erilaisissa vaivoissa, vaikka kaikkien keinojen tarkkaa vaikutusmekanismia ei vielä tunnetakaan.
Hypnoosin teoriaa
Hypnoosissa ihminen siirtyy muuntuneeseen tietoisuuden tilaan eli hän havaitsee ja tulkitsee maailmaa toisin kuin tavanomaisessa (normaalissa) tietoisuuden tilassa. Tavanomainen valveillaolo on sellaista havaitsemista, jossa emme ole kovin fokusoituneesti tietoisia. Automaattiohjaus on usein päällä. Muuntuneessa taas huomio kohdistuu johonkin tiettyyn kohteeseen kaiken muun menettäessä merkitystään juuri sillä hetkellä.
Hypnoosiohjaajien kouluttaja ja tietokirjailija Risto Santavuoren (2006) mukaan hypnoosissa mieli on yhtä aikaa äärimmäisen kiinnittynyt kohteeseen ja samalla täydellisen vapaa. Mieli on irti ulkoisten merkitysten etsimisestä ja ns. realiteettitestauksesta ja näin se voi ryhtyä luomaan uusia yhteyksiä (sisäisen) havaitsemisen sisältöön.
Ihmisen ajattelu ja toiminta eivät ole ympäristöstä irrallisia, vaan ne ovat osa jotakin merkitysjärjestelmää, merkitysten verkkoa, sillä elämme erilaisissa suhteissa toisiin ihmisiin, luontoon ja maailmaan yleensä. Tässä verkossa ilmeneviä merkityksiä hypnoosissa tulkitaan ja luodaan. Risto Santavuori kirjoittaa kirjassaan Tajunnan taito (2006) hypnoosin ihmiskäsityksestä. Hänen mukaansa hypnoosin taustalla on heideggeriläinen olemisen tarkastelu. Hypnoosissa lähdetään ajatuksesta, että todellisuus voi olla satumaista ja ihmeellistä, ja nämä piirteet ilmenevät erilaisissa tietoisuuden tiloissa. Santavuori tarkastelee hypnoosia kolmesta näkökulmasta.
- Ohjatussa hypnoosityöskentelyssä merkityksellinen osoitetaan, havaitseminen suunnataan ja kiinnitetään siihen. Esiin nostettu merkitys (asia) kutsuu luokseen sitä tukevia mielikuvia, jolloin koko olemisen tila sävyttyy sen mukaisesti.
- Sisäinen työskentely eli sisäiset prosessit nousevat esiin tarvitsematta suhteuttaa niitä välittömästi tietoiseen tulkintaan, joka ohjaa ympäristösuhdetta. Sisäinen työskentely on Santavuoren termein mielikuvittelua. Mielikuvittelu syvenee, kun muuntuvan orientaation seurauksena ulkoisten ärsykkeiden merkitys pienenee. Ihminen siirtyy muuntuneeseen tietoisuuden tilaan, jossa mielikuvittelu on luonteeltaan välitöntä. Asiat koetaan tapahtuvan kuin itsestään. Assosiaatiot (asioiden linkittäminen) toisiinsa vapautuvat ja muistissa/muistoissa oleva aines on vaivattomasti ja elämyksellisesti käytössä. Ajan ja paikan kokeminen muuntuu.
- Toisen ihmisen läsnäolo tehostaa tätä prosessia. Hypnoosissa ohjaaja viestii ja viestintä on olemukseltaan metaforista, kokonaisvaltaista ja tajunnallista. Tämä etäännyttää tietoisen rationaalista logiikkaa. Kohtaamisessa yhteys koetaan herkkänä inhimillisenä ei-fyysisenä kosketuksena, jonka merkitys parhaimmillaan voimaannutta ja vahvistaa kokijan identiteettiä.
Risto Santavuori toteaa, että ohjausviestintä on suggestiota. Se suuntaa havaitsemista ja nostaa esiin merkityksiä, jotka muutoin, normaalitietoisuuden tilassa, eivät ehkä nousisi esiin. Hypnoosissa ohjattava itsekin osallistuu ohjauksen säätelyyn. Santavuori painottaa, että ohjaussopimus tehdään yhdessä asiakkaan kanssa ja ohjaussopimusta on aina kunnioitettava ja alati tarkistettava.
Hypnoositilaan voi päästä erilaisin menetelmin. Santavuori toteaa, että kaikki mitä hypnoosiohjauksessa tehdään, on hypnoosia vain siksi, että niin sovitaan. Hypnoosiohjauksen kriteereiksi ei voi antaa jotakin ulkonaista muotoa. Vaikka näin tehtäisiin, joku toinen muoto voi toimia aivan yhtä hyvin. Santavuori antaa esimerkin: ”Kynttilän sytyttämistä ei yleensä pidetä hypnoosina eikä sen tuijottaminen saa silmiä sulkeutumaan. Voidaan kuitenkin sopia, että kehitetään hypnoosi tuijottamalla kynttilää” (Santavuori 2006, 23)
Muuntuvan tajunnan ilmiön yksi nimi on siis hypnoosi. Hypnoosi on tajunnan taitoa ja sen tavoitteellista soveltamista ihmisen hyväksi. Hypnoosia Santavuoren mukaan ovat kaikki eri muodot ja tavat, joissa tätä taitoa sovelletaan systemaattisesti ihmisen tavoitteiden ja hyvinvoinnin palvelukseen. Tästä Santavuoren tulkinnasta käydään kiistoja niin tiedeyhteisössä kuin hoitoammattilaisten kesken.
Neurofysiologisesti hypnoosi edellyttää asiakkaalta/potilaalta kykyä muuntaa orientaatiota kokonaisvaltaisesti suhteessa johonkin merkitykseen ja kykyä asettautua ohjaukseen. Kysymys on siis luottamisesta ja irti päästämisestä. On päästettävä irti totutuista ajattelukuvioista ja päivätajuntaisesta kuvittelusta ja annattava uusille merkityksille tilaa. Tämä pätee niin itse tuotettuun kuin toisen ohjaamaan hypnoositilaan.
Loppukaneetti
Olen tässä kirjoituksessa tarkastellut hypnoosia sairaanhoitoa laajemmassa kontekstissa eli osana ihmisten arkielämää. Pidän terveyspoliittisesti järkevänä arvioida hypnoosia lyhytterapiamuotona potilas- ja asiakaskeskeisesti ja pidän tarpeellisena siirtää arvioinnissa sivuun professioiden väliset eturistiriidat asiakaskeskeisyyden tieltä.
Terveyden edistämisen näkökulmasta kannatan ajatusta hypnoosin terapeuttisen käytön laajentamisesta niin, että ammattitaitoisten hypnoosiohjaajien palvelut olisivat perusterveydenhuollossa mahdollisimman laajasti kaikkien tarvitsevien saatavilla. Mielestäni hypnoosin käytön rajoittaminen vain Valvirassa rekisteröityjen ammattilaisten oikeudeksi olisi kansanterveyden ja ihmisten valinnanvapauden kannalta eettisesti arveluttavaa. Rajoituksia on esitetty niin sanotussa puoskarilakiehdotelmassa vuodelta 2009. Ks. Kuka saa hypnoterapoida? – Liinanblogi
Alkuperäinen teksti (uudelleen julkaistu kirjoittajan luvalla):
Liinanblogi: Hypnoosi on hyvää terveyden edistämistä – Liinanblogi
Kirja
Risto Santavuori. Tajunnan taito 2006. Tajunnan taito – Risto Santavuori – nidottu(9789529197828) | Adlibris kirjakauppa