Vieraskynä: Varpu Tavi
Jos kuulut niihin onnellisiin, jotka nukahtavat heti ja nukkuvat rauhallisesti aamuun, olet onnekas. Nukkuminen on niin tärkeä terveyteen ja jaksamiseen vaikuttava perustoiminto. Aivot kärsivät unihäiriöistä erityisen paljon, keskittymiskyky ja skarppius heikkenevät tuntuvasti unihäiriöiden jatkuessa. Ennen pitkää olet pelkkä päivänsä automaattiohjauksella liikkuva zombie!
”Luonnon suunnitelman mukaan ihmisen tarkoitus on viettää puolet ajastaan työssä ja puolet levossa.
Päivällä hän istuu, liikkuu tai seisoo ja yöllä lepää.
Jos ihminen työskentelee päivällä eikä lepää yöllä ja jatkaa tätä päivä toisensa jälkeen,
voimme valmistautua hänen hautajaisiinsa.”
Li Yu, 1600-luku
Omat unihäiriöni ovat jatkuneet vuosia. Nukahdan kyllä helposti, mutta alan aamuyöllä heräillä. En muista, milloin viimeksi olisin nukkunut koko yön kertaakaan heräämättä. Ehkä pari vuotta sitten kerran, on veikkaukseni. Olen opetellut elämään asian kanssa, kehittänyt niin kutsuttua unihygieniaani: nukun pimeässä ja viileässä, olen poistanut kaikki häiriötekijät, makuuhuoneessa ei ole televisiota (ei tosin koko kodissakaan), ei älypuhelinta eikä muita levottomuuden lähteitä. Mutta lisäkeinoja tarvitsen yhä, ongelmani on liika öinen ajattelu. Silloin kun kirjoitan aktiivisesti, kirjan teemat pyörivät mielessä yölläkin, jossakin vaiheessa alkavat jo tulevienkin kirjojen aiheet surrata aivoissa ja alitajunnassa. Pahimmillaan olen öisin ”kirjoittanut” viittä kirjaa mielen eri kerroksissa… Ei siis ihme, että heräilen.
Filosofian tohtori, kiinalaisen lääketieteen terapeutti, tietokirjailija ja retriitinohjaaja Helena Hallenbergin juuri ilmestyneessä kirjassa Levollinen yö – kiinalaisia keinoja unettomuuden hoitoon kerrotaan kiinalaisen lääketieteen käsityksestä unettomuuden syistä sekä annetaan unihygieniavinkkejä ja qigongharjoitusten ohjeet levollisen yöunen saavuttamiseen. Hallenberg on jo vuosia hoitanut unettomia aikuisia akupunktiovastaanotollaan ja opastanut unihäiriöisiä kiinalaisen lääketieteen keinoin.
Kirjassaan Hallenberg esittelee länsimaisen lääketieteen näkökulman unettomuuden hoitoon sekä tämän hetkistä tutkimustietoa unen merkityksestä aivojen aineenvaihduntaan ja niiden glymfaattiseen eli puhdistavaan järjestelmään. Mielenkiintoisia ovat tiedot ihmisen sisäisestä kellosta. Tärkeää on mennä nukkumaan heti, kun uni alkaa painaa silmäluomia, tällöin aukeaa nukahtamisen mahdollistava uni-ikkuna. Uni-ikkuna on auki vain 15 minuuttia. Tämän olen havainnut omassa elämässäni: mikäli valvon yli kymmeneen, nukahdan vasta pari tuntia myöhemmin. Kun menen petiin ja rauhoitun ennen kymmentä, olen viimeistään kymmeneltä illalla umpiunessa.
Hallenberg kirjoittaa: ”Kiinalaiset toivottavat nukkumaan mennessään toisilleen levollista yötä. Kun nukkuu hyvin, unen sanotaan kiinaksi olevan tuoksuvaa ja makeaa. Sellaisen yöunen jälkeen olo on aamulla levännyt ja virkeä. Aivot eivät ole sumeat, vaan ajatus juoksee kirkkaasti. Aamuinen kirkas olo on oikeastaan tärkein hyvän unen merkki, samoin se, että yö ei ole aiheuttanut uusia kipuja niskaan ja selkään, mikä kertoo, että vuode on ollut nukkujalle sopiva ja keho on saanut rentoutua yön aikana. Kaikki yön aikana tulleet uudet oireet ovat merkki terveysongelmasta.”
”Unettomuutta hoidettaessa tarkastellaan elämässä vallitsevaa epätasapainoa, joka puolestaan heijastuu sisäelinten toimintaan. Jos menee hoidattamaan unettomuutta akupunktion keinoin, hoitaja saattaa kysellä, mihin aikaan öisin heräilee ja valvoo. Heräilyaikojen tietäminen on yksi askel, kun pohditaan unettomuuden syitä, sillä kiinalaisessa hoitoperinteessä sisäelinten toiminnan ajatellaan olevan tiettynä hetkenä vilkkaimmillaan. Unettomuutta hoidetaan aina tasapainottamalla sisäelinten toimintaa.”
(Huom. Kiinalaisessa lääketieteessä sisäelimet hahmotetaan eri tavoin kuin länsimaisessa lääketieteessä. Kiinassa sisäelimet ovat yksittäisten elinten sijaan pikemminkin laajoja toimintakenttiä ja prosesseja.)
Kaltaiselleni liiasta ajattelemisesta stressaantuneelle herkkua oli kokonainen luku aiheesta. Kaiken kaikkiaan Hallenbergin kirja on syvällinen ja samalla hyvin käytännöllinen opas unihäiriöitten hoitoon. Siinä on selkeässä ja tiiviissa muodossa kerrottu kaikki tärkeä ja vähän enemmänkin. Itse olen aloittanut jokailtaiset mieltä tyynnyttävät qigongharjoitukset Hallenbergin ohjeilla. Ohjeitten avulla harjoituksia voivat tehdä sellaisetkin, jotka eivät aiemmin ole qigongiin tutustuneet.
”Heti kun on kerran satanut,
alkavat kaikki odottaa runsasta vuodentuloa;
muuten he kyllä tyytyvät siihen,
minkä näkevät nenänsä edessä.
Vanhoihin maamiehiin verrattuna
minä en tähtää kovinkaan kauas:
tahtoisin vain nukkua hyvin tämän kylmän yön.”
Runoilija Zha Shenxing (1650–1728), käännös Pertti Nieminen
Tutkimuslähteitä kiinalaisesta lääketieteestä unettomuuden hoidosta löytyy niin skeptikoille kuin kiinnostuneillekin täältä.
(Kirjoitus on uudelleen julkaistu kirjoittajan luvalla)
Lähde:
Varpu Tavi: Milloin viimeksi nukuit kunnolla?