Masennusta ja ahdistuneisuutta esiintyy myös vanhemmilla henkilöillä. Arvioiden mukaan masennusta on 15–20 prosentilla ja ahdistusta 15–40 prosentilla ikääntyneistä henkilöistä. Heidän kohdallaan masennuksen ja ahdistuksen taustalla voi olla alentunut toimintakyky, vähentynyt tyytyväisyys elämänlaatuun, lisääntynyt yksinäisyys ja läheisten henkilöiden menetykset.
Lääkitys on perinteinen hoitotapa, jota käytetään iäkkäidenkin henkilöiden masennuksen ja ahdistuksen hoidossa, mutta sillä on sivuvaikutuksensa joille ikääntyneet henkilöt ovat herkempiä. Joten olisikin tarpeellista miettiä ei-lääkkeellisiä menetelmiä ja siirtää painopistettä masennuksen ja ahdistuksen hoidosta niiden ilmaantumisen ennaltaehkäisyyn. Erilaiset rentoutumisterapiat ja menetelmät ovat tutkimuksenkin mukaan hyödyllisiä masennuksen ja ahdistuksen hoidossa kuin ennaltaehkäisyssäkin.
Rentoutumisharjoitusten vaikutukset ikääntyneiden aikuisten masennukseen ja ahdistukseen (järjestelmällinen katsaus):
Rentouttavia menetelmiä ovat muun muassa vatsahengitys (hitaat ja syvät sisään- ja uloshengitykset), jooga (hengityksen hallinta kehon liikkeiden mukaan), progressiivinen lihasten rentouttaminen (eri lihasryhmien jännittäminen ja rentouttaminen vuoron perään), hierontahoito (ihon ja lihasten manipulointi jännittyneisyyden laukaisemiseksi), ja musiikki (laulaminen, kuunteleminen tai soittaminen rentoutumistarkoituksessa).
Musiikin kohdalla katsauksessa huomattiin vaikutuksia kognitiivisiin toimintoihin, jännittyneisyyteen, ahdistuneisuuden ja masentuneisuuden tunteisiin. Osallistujat kuuntelivat mieleistään musiikkia, miellyttävässä paikassa. Musiikin havaittiin lisäävän alfa-aivoaaltoja lisäten rentoutumisen ja rauhallisuuden tunnetta.
Progressiivinen lihasten rentouttaminen lievitti tehokkaasti masennusta erityisesti iäkkäillä sydämen vajaatoimintaa sairastavilla henkilöillä ja sairaalahoitojaksojen jälkeen. Sen oletetaan auttavan irrottautumaan sen hetkisistä huolista ja vähentävän negatiivisuuden tunnetta.
Yhteisöissä asuvat vanhemmat henkilöt hyötyivät joogan harjoittamisesta. He ilmoittivat masennuksen ja ahdistuksen vähenevän joogaharjoitusten jälkeen. Joogaan kuului erilaisia osa-alueita, kuten hengitysharjoituksia, venyttelyä, fyysistä toimintaa, meditaatiota ja joogalle ominaista ohjattuja rentoutumisharjoituksia. Jooga voidaan nähdä kokonaisvaltaisena harjoitteena, joka yhdistää mielen, kehon ja hengen. Se voisi auttaa tasapainottamaan ikääntymisen kielteisiä vaikutuksia, parantamaan fyysistä toimintaa, lykkäämään iän mukanaan tuomia liikuntarajoitteita, vähentämään sairastuvuutta, stimuloimaan mieltä.
Tutkimustuloksen mukaan rentoutumisharjoitukset olivat hyödyllisiä senioreille. Iäkkäillä henkilöillä, jotka tekivät rentoutusharjoituksia, masennus ja ahdistus vähenivät enemmän kuin kontrolliryhmässä olevilla. Progressiivisella lihasten rentoutusharjoittelulla, musiikilla ja joogalla oli voimakkaimmat vaikutukset masennukseen. Ahdistukseen puolestaan vaikutti musiikki, jooga ja yhdistetty rentoutusharjoittelu tehokkaimmin. Lisäksi joidenkin rentoutumismenetelmien vaikutus tuntui 14–24 viikkoa niiden jälkeenkin.
Sellaisenaan rentoutumisharjoituksia voitaisiin käyttää ensisijaisesti ehkäisynä ja/tai masennuksen ja ahdistuksen lisähoitona. Joogaa voitaisiin opettaa iäkkäille henkilöille, jotka asuvat yhteisöissä tai palvelutaloissa. Musiikilla on mahdollista auttaa heitä, joilla on lievä tai keskivaikea Alzheimerin tauti samoin kuin terveitä iäkkäitäkin. Progressiivista lihasrentoutusharjoitteluohjausta voitaisiin antaa ikääntyneille henkilöille, joilla on sydämen vajaatoiminta.
Lähde:
Piyanee Klainin-Yobas, Win Nuang Oo, Pey Ying Suzanne Yew & Ying Lau (2015) Effects of relaxation interventions on depression and anxiety among older adults: a systematic review, Aging & Mental Health, 19:12, 1043-1055, DOI: 10.1080/13607863.2014.997191