Liian monella on sydän- ja verisuonitauti
Sydän- ja verisuonitaudit (SVT) riivaavat edelleen hyvin vahvasti ihmiskuntaa. Tätä ihan
maailmanlaajuisesti johtavaa kuolinsyytä on yritetty ennaltaehkäistä puuttumalla sairauden
riskitekijöihin. On tarjolla elintapaohjausta, rasvavalistusta, kolesterolia alennetaan, yritetään
puuttua ihmisten lihavuuteen, varoitetaan diabeteksen seurannaisilmiöistä, neuvotaan ihmisiä
verenpaineasioissa ja kehotetaan lopettamaan tupakointi. Näillä toimenpiteillä päästään
jonkinlaisiin tuloksiin, mutta joidenkin mielestä SVT-ongelmat on edelleen pitkälti ratkaisematta.
Haluan nostaa esille mielestäni hieman unholaan jääneen tärkeän osa-alueen SVT:n hoidossa ja
ennaltaehkäisyssä. Ihan tavallisilla kasviksilla on nimittäin paljon merkitystä kun pyritään kohti
yksilöllistä sydän- ja verisuoniterveyttä. Tunnetaan lukuisia kasveja ja kasveista johdettuja
yhdisteitä jopa vuosituhansien takaa. Jotkut tietyt kasvit sisältävät runsaasti bioaktiivisia yhdisteitä.
Näitä voitaisiin käyttää runsaammin toiminnallisina ainesosina terveyshyötyjen saamiseksi.
Tässä katsauksessa esittelen ideoita miten ruokavaliota voi jokainen meistä täydentää bioaktiivisella
tavalla, eli kerron yksinkertaiseen tyyliini miten tietyillä elintarvikkeilla on mahdollista saada
hyötyä sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä ja hoidossa.
Bioaktiiviset yhdisteet – mitä ne ovat?
Bioaktiiviset yhdisteet ovat ihmiselimistössä vaikuttavia ainesosia, joita on vaihtelevia määriä
esimerkiksi juuri kasviksissa. Niitä on iät ja ajat ensin vaistomaisesti ja myöhemmin
kokemusperäisesti syöty ja todettu hyödyllisiksi. Bioaktiivisia yhdisteitä tutkitaan nykyään
vilkkaasti ja yhdisteitä osataan eristää kasveista yhä paremmin, mikäli tarpeen.
Tietyt bioaktiiviset yhdisteet ovat tärkeitä juuri SVT:n ehkäisyssä ja hoidossa. Keskityn erityisesti
laajasti tutkittuihin yhdisteisiin. Yleensä nämä bioaktiiviset yhdisteet nautitaan perusterveellisen
ruokavalion lisäksi. Yhdisteet nautitaan joko kasviksia suoraan syömällä tai siitä eristetyn ja
valmistetun ravintolisän muodossa.
Aika paljon tiedetään siitä miten bioaktiiviset yhdisteet toimivat. Tiedetään esimerkiksi millä
aineenvaihdunnallisilla tavoilla jotkut yhdisteet vähentävät tulehdusta, alentavat verenpainetta,
vähentävät verisuonitukosten vaaraa tai pitävät yleisesti huolta siitä, että sydän pysyy terveenä.
Mikäli nämä bioaktiiviset yhdisteet puuttuvat päivittäisestä ruokavaliosta voidaan aika usein todeta,
että SVT:n riski kasvaa. Yksi ratkaisumalli on siis näiden bioaktiivisten yhdisteiden liittäminen
osaksi terveellistä ruokavaliota siinä toivossa, että SVT:n riskit vähentyvät.
Mistä näitä saa?
Bioaktiivisia yhdisteitä on runsain määrin saatavilla. Jotkut yhdisteet löytyvät marjoissa. Lisäksi
hedelmissä niitä on runsaasti ja vihanneksia ei pidä unohtaa. Koko kasvi saattaa olla terveyttä
edistävä, mutta kun haetaan täsmällisempää vaikutusta sydän- ja verisuoniterveyteen on ehkä hyvä
kohdistaa huomio niihin kasvin osiin, joissa on runsaasti sellaisia yhdisteitä kuten esimerkiksi flavonoideja, karotenoideja, rikkiyhdisteitä, fytoestrogeeneja, tokoferoleja ja askorbiinihappoja. Hyvin harvoin näitä kaikkia yhdisteitä löytyy yhdestä kasvilähteestä. Ohittamaton sääntö on, että kasveja kannattaa nauttia monipuolisesti.
Seuraavaksi käyn läpi muutamia tärkeitä bioaktiivisia yhdisteitä. Mistä niitä saa ja miten ne
vaikuttavat sydänterveyteen? Mikäli lukijalla herää vahva kiinnostus aihealueeseen, niin voin antaa
vinkkinä hyvin laajan bioaktiivistenkin yhdisteiden tietopankin ”Dr. Duke's Phytochemical and
Ethnobotanical database”. Kun tiedät kasvin latinan- tai englanninkielisen nimen, löydät
tietokannasta erittäin runsaasti täsmätietoja. Voit myös hakea tietokannasta suoraan bioaktiivisia
yhdisteitä. Tietokanta löytyy täältä: https://phytochem.nal.usda.gov/phytochem/search
Toinen mainio tietolähde on kallis kirjasarja ”Reference Series in Phytochemistry” (Springer Nature
Switzerland AG, 2019), joka saattaisi löytyä yliopistojen kirjastoista. Professori Sinikka Piippon
mainio kirja ”Suomen luonnon lääkekasvit” löytyy nykyään jopa äänikirjana.
Katsotaan mitä näistä tietolähteistä löytyy!
Monet kasvit viestittävät värikkyydellä siitä, että tässä on terveyttä jaossa. Punaista väriä tarjoavissa
karotenoideissa on bioaktiivisena ainesosana yhdiste nimeltään lykopeeni. Tämä rasvaliukoinen
antioksidantti löytyy tutusta tomaatista, porkkanasta ja vesimelonista. Lykopeenia on myös
punertavassa greipissä. Karotenoidien tehovaikutus SVT:ssä perustuu edulliseen rasvavaikutukseen,
ne suojaavat sydäninfarktilta, laskevat verenpainetta, vähentävät SVT:n tulehdustekijöitä ja estävät
verisuonitukosten syntymistä. Raflaaville otsikoille ”Tomaatti suojaa sydäninfarktilta” ja ”Porkkana
on terveyspommi” löytyy katetta.
Toinen iso bioaktiivisten ainesosien ryhmä on flavonoidit. Genisteiini on yllättävän harvoin esillä
terveyttä edistävissä viesteissä. Milloin kuulit viimeksi genisteiinistä? Se on isoflavoneihin kuuluva
terveyttä edistävä antioksidantti. Runsain määrin genisteiiniä on tarjolla soijassa ja sinimailasessa
(yleisemmin tunnettu nimellä alfalfa). Soijaa voi nauttia monessa eri muodossa. Liottamisen ja
keittämisen jälkeen soijapavut maistuvat sellaisenaan ja keittoruuissa. Soijapapujen idättäminen on
mahdollista (ne on syytä ryöpätä ennen nauttimista). Natto on perinteistä japanilaista käymätöntä
soijaa. Tofu on soijamaidosta juoksettamalla tehty ruoka-aine. Sinimailasen siemeniä on mukava
idättää ja niistä syntyvät alfalfa-idut ovat edullista ja maukasta lisää ruokalautaselle. Genisteiinin
vaikutusmekanismi SVT:ssä tunnetaan varsin tarkasti. Se pitää verisuonet vapaana mahdollisista
tukoksista estämällä ICAM-1 ja VCAM-1 sekä NFk-B ilmentymät (nämä molekyylit tarttuvat
hanakasti verisuonten sisäpintaan). Lisäksi genisteiini näyttäisi estävän LDL-kolesterolin
muuttumisen epäedulliseen hapettuneeseen muotoon.
Flavonoideihin kuuluu myös sulforafaani. Tämä isotiosyanaattien ryhmään kuuluva rikkipitoinen
yhdiste on yleinen kaalikasveissa. Lehti-, parsa- ja kukkakaalia kannattaa nauttia, sillä
sulforafaanilla on tulehdusta ehkäisevä antioksidanttivaikutus. Vaikutus saavutetaan vahvistamalla
Nrf2:n (Nuclear factor-erythroid 2) toimintaa. Tämä Nrf2 on tärkeä osatekijä hapetusstressin
ehkäisyssä. Lupaavia eläinkokeita on tehty sulforafaanin mahdollisesta hyvää HDL-kolesterolia
kohottavasta ominaisuudesta.
Flavonia nimeltään apigeniini on pieninä määrinä sellerissä, persiljassa ja kamomillassa. Selleri on
monen pirtelön raaka-aineeksi sopivaa ja raakasalaatin tärkeä ainesosa. Persilja on mainio
mausteyrtti ja tärkeä osa perinteistä yrttilääkintää. Kamomillatee on hyvänmakuinen terveysjuoma.
Apigeniinin teho sydänsairauksissa perustuu sydänlihaksen voimistamiseen, lymfosyyttien
vähenemiseen tulehdustiloissa ja inflammaatiota edistävien sytokiinien vaimentamiseen.
Ei pidä unohtaa kversetiiniä. Se kuuluu flavanolien ryhmään ja sitä löytyy erityisesti sipulissa ja monissa kiinalaisen lääketieteen käyttämissä yrteissä. Kversetiinillä on kyky estää verihiutaleiden
kokkaroitumista ja erityisesti Kiinassa sitä käytetään estämään sydänlihasvaurioita sydänkohtauksen
jälkeen.
Tärkeä flavonoidi on resveratroli, jota löytyy viinirypäleistä ja punaviinistä. Resveratrolia on
runsaasti tutkittu ja tiedetään, että sillä on roolinsa estämässä veressä kiertävän LDL-kolesterolin
hapettumista (ei-toivottu ilmiö). Resveratroli laskee verenpainetta rentouttamalla verisuonia, estää
verihiutaleiden kokkaroitumista ja sillä on roolinsa estämässä verisuonten kovettumista.
Resveratrolia epäillään tärkeäksi terveyttä edistäväksi bioaktiiviseksi yhdisteeksi Välimeren
ruokavaliossa ja ranskalaisessa ruokakulttuurissa (punaviini!).
Antosyanidit kuuluvat itseoikeutetusti terveyttä edistävien flavonoidien joukkoon. Antosyanidia on
sinipunaisissa hedelmissä ja vihanneksissa. Antosyanidien käyttöarvo sydänterveyden vaalimisessa
perustuu kykyyn estää valtimonkovettumistauti. Lisäksi tutkimuksissa on selvinnyt, että se on
yleislääkkeen asemassa SVT:ssä ja se suojelee perintöainesta (DNA) tuhoutumiselta.
Hesperetiini on flavanoli, jota saadaan muun muassa sitrushedelmistä. Hesperetiinillä on kyky estää
ennenaikaista solukuolemaa verisuonistossa.
Toinen flavanoli on katekiini, jota on kiinalaisen lääketieteen suosimassa vihreässä teessä.
Katekiinista löytyy runsaasti tieteellistä näyttöä. Se on suojaamassa veren rasvatekijöitä
(kolesterolit ja triglyseridit) ja alentaa verenpainetta.
Bioaktiivisista osatekijöistä, erityisesti sydänterveyden osalta, on vielä mainittava vitamiinit.
Askorbiinihapolla eli C-vitamiinilla on merkittävä rooli estäessään HDL-kolesterolia
härskiintymästä. Tunnetusti C-vitamiinia on marjoissa ja hedelmissä sekä monissa vihanneksissa.
Alfa-tokoferolilla eli E-vitamiinilla on sama merkitys kuin C-vitamiinilla. E-vitamiinia on
kasviöljyissä (erityisesti punaisessa palmuöljyssä), pähkinöissä ja lehtivihanneksissa.
Mitä tästä jää käteen (suuhun)?
Paljon voidaan tehdä sydänterveyden eteen panostamalla kasveissa esiintyviin bioaktiivisiin
yhdisteisiin. Voi vain ihmetellä miksi tätä ruokavaliota täydentävää elintapamuutosta ei kovinkaan
paljon pidetä esillä terveydenhoidossa. Yhtenä syynä on mahdollisesti koulutus-, ajatus- ja
toteutustasolla suuntautuminen yhä vahvemmin yksistään allopaattisiin (koululääketieteen)
ratkaisuihin.
Bioaktiivisten yhdisteiden käyttöön liittyy edelleen epävarmuustekijöitä mm. vaikutusmekanismien
ja annostelumäärien suhteen, seikkoja joita huonosti siedetään koululääketieteen parissa. Sellaiselle
terveystietoiselle ja riittävän omatoimiselle potilaalle, jota täydentävät hoidot kiinnostavat, avautuu
ihan uusi maailma kun kiinnostus bioaktiivisia yhdisteitä kohtaan herää. Yhtenä sisäänajoväylänä
vallitsevassa tilanteessa voisi olla ravitsemusterapeuttien aktivoituminen asiassa. Siinä missä
korostetaan ruokavalion terveellisyyttä, ei voi olla mahdotonta selventää myös bioaktiivisten
yhdisteiden terapeuttista (parantavaa) roolia sydänterveydessä. Mahdollisesti voidaan korvata yksi
tai useampi lääkeresepti ravitsemusterapeutin suosittelemalla täsmällisellä ruokavalioratkaisulla.
Kansainvälistä Maailman sydänpäivää vietetään vuosittain syyskuun 29. päivä. Teemapäivän tavoitteena on kiinnittää huomio sydämiin ja kannustaa tekoihin sydänten terveyden hyväksi. Vuonna 2021 päivän teemana Suomessa on verenpaine.