PESHLA ja CAM

PESHLA ja CAM

Kaksi lyhennettä ja pitkä ikä

Opit aluksi kaksi tärkeää lyhennettä, joiden varassa eläminen saattaa pidentää ikää ja lisätä terveystietoisuutta. Molempia lyhenteitä yhdistää sama seikka: ne ovat mainioita elämäntapavalintoja.

PESHLA!

PESHLA on lyhenne, joka tulee menetelmässä keskeisten ydinsanojen alkukirjaimesta ja huutomerkistä.

P = positiivisuus

E = emäksisyys

S = sokerittomuus

H = happi

L = liikunta

A = apuaineet, -laitteet ja -menetelmät

! = koululääketieteen tarjoama apu

PESHLA on elämäntapa, joka sopii erinomaisesti elämäntavaksi sellaiselle, joka on sairastunut johonkin pitkäaikaiseen sairauteen (diabetes, muistisairaudet, reuma, sydänsairaudet, syöpä). PESHLA:n on kehittänyt suomalainen syöpäpotilas Antti Oinas. Hän piti pahan syöpäsairautensa kurissa useilla kekseliäillä ratkaisuilla, joita hän järjestelmällisesti noudatti elämänsä loppuun asti. PESHLA:n ympärille rakentui vuosien mittaan terveys-, hyvinvointi ja ravitsemusasiantuntijoiden verkosto (ns. PESHLA-ryhmä), joka intomielisesti ja pitkälti vapaaehtoisesti työpanostaan luovuttaen loi PESHLA:sta vakavasti otettavan elämäntavan. PESHLA suhtautuu myönteisesti koululääketieteen tarjoamaan apuun.

Vuonna 2021 menehtynyt PESHLA-menetelmän keksijä Antti Oinas ehti elämänsä aikana miltei kymmenen vuotta testata itseään PESHLA:n eri osa-alueilla. Tämä suunnattoman arvokas uurastus ei saa jäädä unholaan. Itseään säästämättä hän testasi miten eri ravintotekijät vaikuttivat hänen olotilaansa, kokeili eri liikuntamuotoja, keksi omaperäisiäkin tapoja lisätä elimistönsä toimintakykyä (ylipainehappihoito, otsonoitu vesi, “rannetykyttäjä”, koivuntuhkalipeän käyttö, “Antin sotkut”, uusimmat ja eksoottisimmat ravintolisät mitä markkinoilta löytyi jne.). Systemaattisten kokeilujensa ansiosta PESHLA-menetelmää voidaan toteuttaa turvallisesti ja monella eri tasolla (tiukka PESHLA, väljemmin toteutettu PESHLA, yksinkertaistettu PESHLA jne.).

PESHLA-elämäntavan dokumentointia, Antin oivallusten kirjoittamista puhtaaksi ja tieteellisen tutkimusnäytön läpikäyntiä on pidetty erityisen tärkeänä. Tätä työtä johtaa biologi Christer Sundqvist, joka kokosi tietokirjaan varsin kattavan PESHLA-tietopaketin vuonna 2022 (C. Sundqvist: Terveellinen Peshla!-elämäntapa, 2022). Lisäksi PESHLA:sta löytyy runsaasti luettavaa turpaduunarin blogista (Linkki: https://turpaduunari.fi/?s=peshla ).

CAM

CAM on lyhenne, joka tulee sanoista Complementary and Alternative Medicine. Suomeksi sanotaan joko täydentävät tai vaihtoehtoiset hoidot. Aika paljon CAM-tietoa löytyy sivuportaalista ”Näyttö ja käyttö” ja erityisesti tästä nettilinkistä [https://www.camtieto.fi/cam/ ] löytyy hyvä yhteenveto.

Täydentävät hoidot -termi kuvaa ehkä parhaiten sitä, millä tavalla ihmiset CAM-apukeinoja ja -hoitoja käyttävät jokapäiväisessä arjessaan. Itse tahtoisin puhua CAM-elämäntavasta, sillä CAM-hoitojen laajasta kirjosta löytyy asiasta kiinnostuneelle runsaasti terveystietoisuutta lisäävää opittavaa ja noudatettavaa. Useimmiten käytetään Suomessa näitä CAM-hoitoja lisänä, ei korvaavina tai vaihtoehtoina tavanomaiselle hoidolle, kuten lääkärin tai fysioterapeutin hoidolle.

Yhdessä mennään!

Minua kiinnostaa erityisesti PESHLA!-elämäntapaan yhdistyvät CAM-hoidot. Keräsin yhteen nämä seikat ja toivon, että lukija löytää niistä lisää pohdittavaa ja toteutettavaa ikiomalle terveyspolulleen.

CAM ja positiivisuus

Monille CAM-hoidoille on tyypillistä, että niistä tulee hyvä olo. Hyvä olo ruokkii myönteistä asennetta ja mahdollisesti hyvin hankalan sairauden oireita voidaan lieventää tai jopa poistaa CAM-hoidoilla. Mielestäni koululääketieteessä ei ole rittävästi huomioitu vaatimattomampaa tutkimusnäyttöä omaavan CAM-hoidon merkitystä potilaan kokonaisvaltaisessa hoidossa. Ei ole missään nimessä merkityksetöntä, että vakavasti sairastunut saa lievennettyä sairauden aiheuttamaa kärsimystä ja ahdistusta käymällä esimerkiksi keho-mieli -hoidoissa. Vaikka CAM-hoitoja kritisoidaan usein tieteellisen näytön puutteesta, monien CAM-hoitojen on osoitettu olevan tehokkaita joidenkin sairauksien hoidossa. Pelkästään koululääketiedettä suosivia on vaikea puolustaa tässä liian jäykässä suhtautumisessa CAM-hoitoihin. Monella lääkärillä ja sairaanhoitajalla on peiliin katsomisen paikka ja vastakkainasettelun aika saisi jo olla ohi. 

Vuolanto ym. 2020 selvitti, että CAM-hoitojen (CAM) käyttö on laajamittaista Suomessa (Linkki: https://journal.fi/sla/article/view/80288 ). Esimerkiksi keho-mielihoidoista yleisesti käytettyjä olivat rukous, akupunktio, kiropraktiikka, vyöhyketerapia ja kansanparannus. Näyttää vahvasti siltä, että CAM-hoidoissa otetaan paremmin huomioon potilaiden yksilölliset tarpeet ja hyvää mieltä ruokkiva CAM-hoito on erittäin tärkeää sairastuneelle. Laajassa lihasperäisiä sairauksia käsittävässä kirjallisuuskatsauksessa kävi ilmi, että CAM-hoitojen tarjoama onnen tunne, positiivisuus ja sairauden hallinta oli yleistä ja olisi otettava paremmin huomioon yleisessä hoitotarjonnassa (Linkki: https://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371%2Fjournal.pone.0200879 ).

PESHLA-elämäntavan elämänmyönteisyyttä korostava ilmiö on siis vahvana elementtinä CAM-hoidoissa.

Emäksisyys ja CAM

PESHLA-elämäntavassa keskeisesti esillä oleva ajatus emäksisyyden terveyshyödyistä on vaikeasti lähestyttävä aihe CAM-hoitojen suhteen. Jotain hyvää emäksisyys tuo taistelussa vakavaia sairauksia vastaan. Mikä se on, se on vielä aika lailla epäselvää, mutta näyttöä on siitä, että hapan ei saa olla. Se ei auta sairaudesta toipumiseen. Sen sijaan toipumisennuste on parempi, jos emäksisyyttä voidaan elimistössämme kohottaa. Kaikin tavoin on varmistettava terveillä elintavoilla (liikunta, stressittömyys, laadukas yöuni ja rentoutuminen) ja ravitsemusratkaisuilla (erityisesti kasvisten käyttöä lisäämällä), että sairaudesta toipuva voi välttää elimistönsä liiallista happamoitumista. Elimistön happamuuden torjumisesta on ilmeisesti hyötyä kaikissa kroonisissa sairaustiloissa.

Elimistömme happamuutta säädellään hyvin tarkasti virtsan (munuaisten) ja uloshengityksen (hengityskaasujen vaihto) välityksellä. Tämä on oppikirjatietoa, jota vastaan on vaikea muuta väittää. Koska hengityskaasujen vaihto on keskeisessä roolissa ihmiselimistön happamuuden säätelyssä, on tärkeää, että opitaan hyvä hengitystekniikka. Tässä CAM-hoidoilla on tärkeä tehtävä. Esimerkiksi jooga yhdistää liikunnan ja hengityksen hallinnan terveyttä edistäväksi kokonaisuudeksi. Akupunktiolla voidaan saavuttaa elimistön tasapaino, joka mahdollisesti auttaa ratkaisevalla tavalla tukemaan tervehtymistä. 

Sokerittomuus ja CAM

Sokerin vaaroja terveydellemme on enenevässä määrin tuotu esille tutkimuksissa. Erityiset CAM-ruokavaliohoidot usein korostavat ruokavalion terveellisyyttä. Esimerkiksi syövänhoidossa on tarjolla lukuisia ruokavaliohoitoja, joista tunnetuimpia ovat sokeria vahvasti rajoittava ketogeeninen ruokavalio, alkalisoiva ruokavalio ja Gerson-terapia.

Diabeetikot ja syöpäpotilaat hyötyisivät aivan erityisesti paradigman muutoksesta koululääketieteessä. On oikeastaan suuri häpeä, että allopaattinen lääketiede on vuosikymmenien ajan niin vahvasti saanut mitätöidä terveellisen ravitsemuksen merkitystä sairastuneelle. Ei ole harvinaista, että lääkäri suosittelee potilaalle pidättäytymistä esimerkiksi terveellisestä, antioksidantti-pitoisesta ravitsemuksesta, koska se saattaa häiritä lääkityksen tehoa!

Happi ja CAM

Hapen terveysvaikutuksista on vaikea kiistellä. Happi on elämän eliksiiri ja luonnollisesti se on tärkeä osa CAM-hoitoja. Hapen saanti on tärkeä osa terveyttä, ja erilaiset hengitysharjoitukset voivat auttaa parantamaan hapenottokykyä. Happea voi toki saada liikaakin, mutta huomattavasti yleisempää on, että hapen saanti on riittämätöntä korjaamaan sairaustiloja. CAM-hoidoista löytyy laaja kirjo erilaisia happea lisääviä tekniikoita: ylipainehappihoito, happijauhe, otsonoitu vesi, Wim Hof-hengitys jne.

Liikunta ja CAM

PESHLA-elämäntavassa niin keskeinen liikunnallisuuden korostaminen saa voimakasta tukea CAM-hoitojen parista. CAM-hoidoissa erityiset liikkeet ja kehon manipulointi on yleistä puhumattakaan liikunnan yleismerkityksestä terveydelle. Voidaan puhua jopa CAM-liikuntaterapiasta, kun liikunnalla pyritään tietoisesti parantamaan sairautta tai vähentämään oireita. Sopivan liikuntamuodon etsiminen saattaa vaatia ammattilaisen neuvoja. Itse hakisin mieluusti neuvontaa liikuntaan ja lihaskunnon edistämiseen esimerkiksi kiropraktikolta tai hierojalta.

Liikunnasta on viime  vuosina tullut jopa hyväksyttyä CAM-hoitoa! Tammikuussa 2016 monille meille CAM-hoitomalleja arvostaville koitti suurenmoinen ilon hetki. Virallisiin Käypä hoito -suosituksiin ilmestyi erillinen liikuntaa koskeva suositus-osio. Näin Liikunnan Käypä hoito -suositus muun muassa sanoo: ”Säännöllisen liikunnan tulee kuulua pitkäaikaissairauksien, kuten valtimotautien, lihavuuden, diabeteksen, rappeuttavien tuki- ja liikuntaelinsairauksien, ahtauttavien keuhkosairauksien, muistisairauksien, depression ja useiden syöpäsairauksien, ehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutukseen, tarvittaessa yhdistettynä muihin elintapamuutoksiin ja hoitoihin.” (Linkki: https://www.kaypahoito.fi/hoi50075

Apuaineet, -laitteet ja -menetelmät sekä CAM

CAM-hoitoihin yhdistyy vahvasti erilaiset apuaineet (vitamiinit ja hivenaineet, lääkinnälliset yrtit, aineenvaihduntaa tehostavat ravintolisät ja happijauheet vain muutamia mainitakseni). Apulaitteita on runsaasti käytössä. Erilaisilla mittareilla ja härveleillä pyritään pääsemään selville potilaan terveydestä. Välillä tieteellinen näyttö on aivan olematonta, välillä löytyy runsaasti täsmällistä tietoa CAM-hoidon eduksi. Tärkeäksi muodostuu apulaitteita käyttävän CAM-hoitajan ammattitaito ja rehellisyys, ehkä myös tarvittava nöyryys.

Antti Oinaksella oli tapana testata apumenetelmiä kuukausia/vuosia. Toimivat ratkaisut jäi käyttöön, toimimattomat poistettiin PESHLA:sta. Tässä pieni luettelo: kansanperinteen keinot (erityisen kiintoisia ovat puhdistussauna, hieronta ja kuppaus), ylipainehappihoito, akupunktio, perinteinen fytoterapia (lääkinnälliset yrtit), pehmeät keho-mieli -hoidot (esimerkiksi reiki).

Yhteenveto

PESHLA-elämäntavalla ja CAM-hoidoilla on hyvin paljon yhteistä. Jokaisella meillä on mahdollisuus vaikuttaa terveyteemme näillä molemmilla elämäntavoilla. Lopuksi kuitenkin huomautus, että se joka sopii yhdelle, ei välttämättä sovi kaikille. On löydettävä se itselleen sopiva terveyspolku, jonka reunuksilta löytyy sopivassa määrin apumenenetelmiä, vitamiineja, liikunnallisuutta, happea, sokerittomuutta ja positiivisuutta. Ainakin omasta mielestäni, tämä tekee elämästä niin mieluisan seikkailun. Tsemppiä kaikille!

KUVA Pexels.com