Lihavuus

Moni on varmaan kuullut lihotuslääkkeestä, joka oli suosiossa 1900-luvun alkupuoliskolta 80-luvulle saakka ja jota suosittiin muodokkaamman vartalon toivossa. Sitten eri maissa astuivat voimaan ravitsemussuositukset, joissa lisättiin hiilihydraattien määrää ja suositeltiin vaihtamaan rasvat juokseviin rasvoihin. Tyydyttyneiden rasvojen määrä piti laskea mahdollisimman pieneksi. No, sen jälkeen ei ole enää tarvinnut lihotuslääkettä erikseen. Ja kansa on lihavampaa kuin koskaan.

Lihotuslääkkeen nimi oli WATE-ON, ja sitä on netissä myynnissä vieläkin. Sen yleisimmät ainesosat ovat siemenöljy ja sokeri. Brittiläinen Daily Mail julkaisi siitä kattavan artikkelin (1) 18.9.2015. Siemenöljy on tuon edellisessä osassa lupaamani kolmannen pahantekijän nimi, joka kuuluu perustellusti Pahaan kolmiyhteyteen. Se tekee pahojaan mielellään kahden kaverinsa kanssa, mutta voi ihan itsekseenkin aikaansaada pseudohypoksian. Pseudohypoksia ei ole täysin samanlainen kuin aito hypoksia, mutta se aiheuttaa metabolian kannalta samanlaiset olosuhteet. Googlen tekoälyn antamien vastausten perusteella – ”Polyolireitin näkökulmasta keskeinen ero on se, että pseudohypoksia aktivoi polyolireitin fruktoosin tuottamiseksi, kun taas todellinen hypoksia estää polyolireitin toista vaihetta, mikä johtaa sorbitolin pullonkaulaan.” – pseudohypoksia tuottaa jopa enemmän fruktoosia kuin aito hypoksia. Polyolireitin toimintaa tehostaa, jos veren sokeripitoisuus on koholla (kuten T2 diabeetikoilla usein on).

Lihavuuteen hypoksia liittyy siten, että se lisää fruktoositransporttereita (GLUT5) rasvasolujen pinnalle, että ne voisivat tehokkaammin imuroida fruktoosia (2). Lisäksi GLUT5 suosii viskeraalista rasvakudosta lihavilla henkilöillä ts. fruktoosi kasvattaa hanakammin juuri sitä pahempaa eli kehon sisäistä rasvakudosta (ihonalainen rasva on terveyden kannalta edullisempaa). Pseudohypoksian aktivoimisen lisäksi siemenöljy (linolihappo, omega-6 rasva) aktivoi endokannabinoidijärjestelmää, mikä tarkoittaa ruokahalun kasvamista. Tyydyttyneet rasvat eivät ole yhtä lihottavia kuin siemenöljyt ja kenties osa tästä erosta selittyy kunkin rasvan vaikutuksilla polyolireittiin. Alla kuva googlen tekoälyn vastauksesta (näitä tulee pitää suuntaa-antavina) kysymykseen kookosöljyn (yksi tyydyttyneimmistä rasvoista) ja linolihapon erilaisiin vaikutuksiin:

===============================================================

Tämän lisäksi se WATE-ON eliksiirin toiseksi yleisin ainesosa, sokeri (fruktoosi), toimii tehokkaana rasvakudoksen kasvattajana (3).

Korkea verenpaine

Runsas fruktoosin kulutus ja linolihapon (LA) saanti liittyvät verenpainetaudin kehittymiseen metaboliseen stressiin liittyvien mekanismien kautta, erityisesti aiheuttamalla pseudohypoksian – tilan, jossa solut toimivat ikään kuin ne olisivat hapettomia normaaleista happitasoista huolimatta. Tämä solujen toimintahäiriö, jota usein ohjaa mitokondrioiden stressi ja välituotteiden (kuten sukkinaatin) kertyminen, stabiloi hypoksian indusoimaa tekijää 1α (HIF-1α), mikä johtaa verenpaineen nousuun, munuaisten toiminnan heikkenemiseen ja metaboliseen oireyhtymään.

Keskeiset mekanismit:

• Fruktoosi ja verenpainetauti: Liiallinen fruktoosin saanti nostaa verenpainetta vähentämällä typpioksiditasoja, aiheuttaen endoteelin toimintahäiriöitä, lisäämällä sympaattista aktiivisuutta ja tuottamalla virtsahappoa. Se stimuloi suolan ja veden imeytymistä, mikä osaltaan suoraan edistää nesteen kertymistä.

• Linolihappo (LA) ja pseudohypoksia: Liiallinen linolihapon (omega-6) saanti johtaa oksidatiiviseen lipidiperoksidaatioon, mikä tuottaa välituotteita, jotka estävät mitokondrioiden hapen käyttöä. Tämä johtaa ”pseudohypoksiaan”, joka edistää HIF-1α:n aktivoitumista, mikä on yhteydessä kasvainten kasvuun ja sydän- ja verisuonijärjestelmän toimintahäiriöihin.

• Synergia verenpainetaudissa: Tutkimukset osoittavat, että sekä fruktoosia (esim. runsassokeripitoista) että linolihappoa sisältävät ruokavaliot voivat merkittävästi kiihdyttää ja pahentaa verenpainetaudin kehittymistä.

Pseudohypoksia siltana:

• Sukkinaatin kertyminen: LA:n aiheuttama stressi laukaisee sukkinaatin kertymisen, mikä estää HIF-1α:n prolyylihydroksylaaseja ja aiheuttaa väärän signaalin alhaisesta happipitoisuudesta.

• Munuaisiin kohdistuva vaikutus: Munuaiset ovat erityisen herkkiä tälle metaboliselle stressille, jossa pseudohypoksia edistää verenpainetautia aiheuttavia rakenteellisia vaurioita.

Fruktoosin verenpainetta aiheuttavista mekanismeista on laadittu katsaus Mekanismit fruktoosin aiheuttaman hypertension taustalla (4). Se kuvaa 3 erilaista mekanismia, joilla fruktoosin liiallinen saanti nostaa verenpainetta. Sokeri siis nostaa verenpainetta, vaikka siitä syytetään suolaa (kaavio mekanismista).

Ateroskleroosi

LDL-kolesterolilla pelottelu sai tänä vuonna aivan uudet mittasuhteet – rajaa alennettiin taas kerran ja tavoitteena on tasot, joita on mahdoton saavuttaa millään muulla kuin uusilla ja kalliilla PCSK9 estäjillä (Wikipedia). Aikaisemmin suuren riskin omaaville henkilöille suositeltiin arvoa 1,4 mmol/L, mutta nyt on kehitetty vielä äärimmäisen riskin raja, joka on 1,0 mmol/L (5). Suomessa on korkeintaan n. 20000 familiaalista hyperkolesterolemiaa sairastavaa, joilla kolesterolin alentaminen on perusteltua. Muut n. miljoonasta kolesterolilääkkeitä syövistä todennäköisesti popsivat niitä turhaan – varsinkin, jos sydän- ja verisuonisairaudet eivät olekaan kolesterolin aiheuttamia. Kolesterolihan tulee paikalle siinä vaiheessa, kun vaurio on tapahtunut ja se pitäisi korjata, vähän samaan tapaan kuin paloauto tulee paikalle sammuttamaan tulipaloa.

Tästä aiheesta googlen vastaus oli niin kattava, että sen voi julkaista lähes sellaisenaan. Kysymykseni käsitteli fruktoosia ulkoisista ja sisäisistä lähteistä (polyolireitti), hypoksiaa, runsasta fruktoosia ja linolihappoa ravinnossa ja niiden vaikutuksia rikkivedyn tuotantoon ja ateroskleroosiin. Olen vahvasti sitä mieltä, että seuraavassa on tiivistetysti ateroskleroosin koko kuva.

”Korkea eksogeenisen fruktoosin saanti ja lisääntynyt endogeenisen fruktoosin tuotanto (polyolireitin kautta) edistävät ateroskleroosia, toimien usein ”pseudohypoksia”-signaalina, joka alentaa rikkivetypitoisuuksia (H2S). Runsasfruktoosinen ja linolihappopitoinen ruokavalio kiihdyttää tätä prosessia aiheuttamalla metabolista oireyhtymää, tulehdusta ja alentamalla H2S-tasoja, mikä johtaa endoteelin toimintahäiriöihin ja lisääntyneeseen plakin kertymiseen.

Fruktoosi (endogeeninen ja eksogeeninen) ja ateroskleroosi

• Eksogeeninen fruktoosi: Suuri saanti (>100 g/vrk) edistää ateroskleroosia lisäämällä de novo -lipogeneesiä (DNL), triglyseridien kertymistä ja virtsahapon muodostumista. Se lisää pienten, tiheiden LDL-hiukkasten määrää, jotka ovat erittäin aterogeenisiä.

• Endogeeninen fruktoosi: Hypoksian tai iskemian olosuhteissa keho tuottaa fruktoosia polyolireitin kautta, mikä voi johtaa lisääntyneeseen virtsahapon määrään, mitokondrioiden oksidatiiviseen stressiin ja metaboliseen oireyhtymään.

• Aterogeeninen mekanismi: Molemmat muodot edistävät vaahtosolujen muodostumista ja aortan seinämän paksuuntumista.

Hypoksia, pseudohypoksia ja ateroskleroosi

• Hypoksia: Ateroskleroottisten plakkien sisällä olevat alueet ovat usein hypoksisia, mikä johtaa HIF-1alfan stabiloitumiseen, mikä puolestaan edistää tulehdusta, angiogeneesiä ja vaahtosolujen kertymistä.

• Pseudohypoksia: Fruktoosimetabolia, erityisesti ketoheksokinaasin kautta, voi stimuloida HIF-1alfan aktivaatiota jopa ilman todellista alhaista happitasoa (pseudohypoksia). Tämä edistää glykolyysiä ja inflammasomien aktivaatiota.

• Vasa vasorumin (VV) rooli: Plakin hypoksia johtuu usein vasa vasorumin heikentyneestä hapensaannista, mikä edistää plakin epävakautta.

Runsaasti fruktoosia ja linolihappoa sisältävä ruokavalio (HFFD)

• Synergistinen vaikutus: Runsaan fruktoosin ja linolihapon (LA) yhdistelmä toimii voimakkaana tulehdusärsykkeenä. Runsas fruktoosi lisää lipogeneesiä, kun taas liiallinen LA muuttuu hapettuneiksi linolihapon metaboliiteiksi (OXLAM), jotka ovat erittäin tulehduksellisia endoteelille.

• Ateroskleroosin eteneminen: HFFD:n kulutus lisää merkittävästi aortan seinämän paksuutta, vaahtosolujen määrää ja sepelvaltimoiden ahtaumaa, usein ilman massiivista lihavuutta, mikä viittaa suoraan verisuonivaikutukseen.

• Vähentynyt H2S: Kroonisen ja runsaan fruktoosin saannin on osoitettu vähentävän CBS:n ja CSE:n (H2S:ää muodostavat entsyymit) ilmentymistä maksassa, mikä johtaa verenkierrossa olevan H2S:n alhaisempiin pitoisuuksiin.

Vaikutus verenkierrossa olevaan H2S:ään

• H2S on tärkeä vasorelaksantti ja antioksidantti, joka auttaa stabiloimaan plakkeja.

• Runsas fruktoosin saanti vähentää H2S:n tuotantoa, mikä osaltaan lisää verisuonten tulehdusta (TNF-alfa, IL-6) ja kohottaa verenpainetta.

• H2S:n luovuttajat, kuten GYY-4137, voivat lieventää näitä vaikutuksia alentamalla lipiditasoja, vähentämällä tulehdusta ja suojaamalla endoteelivaurioilta, vaikka runsas fruktoosin kulutus jatkuisi.

Yhteenveto vaikutuksista

Runsaasti fruktoosia/linolihappoa sisältävän ruokavalion ja hypoksian/pseudohypoksian yhdistelmä aiheuttaa ateroskleroosille ”kolmoisosuman”: lisääntynyt lipidikuormitus (fruktoosi), vakava oksidatiivinen stressi/tulehdus (linolihappo) ja heikentyneet suojamekanismit (alhaisempi H2S).”

Kuten ylläolevasta voi havaita, kolesteroli on vain sivuroolissa ja siinäkin em. tekijöiden aiheuttamien muutosten jälkeen: pienentyneiden LDL-kolesterolihiukkasten lisääntynyt aterogeenisuus. Tämäkin LDL-kolesterolin riski voidaan torjua poistamalla ruokavaliosta siemenöljyt ja sokerit sekä liikkumalla riittävästi elimistön hapensaannin takaamiseksi.

Sydämen vajaatoiminta

Myös tässä sairaudessa fruktoosi tekee pahojaan yhdessä hypoksian kanssa. Vuonna 2018 julkaistiin Euroopan Heart Journalissa artikkeli Fruktoosin metabolia, kardiometabolinen riski ja sydän-verisuonitautien epidemia (6). Artikkelissa on hyvä kuva (alla), joka esittää erinomaisesti fruktoosin vaikutuksen eri elimissä. Linolihaposta on vain yhden lauseen mittainen maininta: ”Lisäksi mikään satunnaistettu tutkimus ei ole osoittanut, että tyydyttyneen rasvan korvaaminen yksinomaan linolihapolla vähentäisi merkittävästi sepelvaltimotautitapahtumia tai -kuolemia.”

Tyydyttynyt rasva saa synninpäästön sydämen vajaatoiminnan yhteydessä myös 2011 julkaistussa artikkelissa Korkea tyydyttyneen rasvan saanti, mutta ei monityydyttymätön rasva (linolihappo), parantaa eloonjäämistä sydämen vajaatoiminnassa huolimatta mitokondrioiden vioista (7). Fred Kummerow, transrasvojen markkinoilta poistamisesta ylistetty tiedemies, kirjoitti artikkelissaan Kaksi rasvaa ruokavaliossa, pikemminkin kuin kolesteroli, ovat vastuussa sydämen vajaatoiminnasta ja aivohalvauksista (8). Pari lainausta tekstistä ”…vuosien 1912 ja 2011 välillä monityydyttymättömän rasvan kulutus oli kasvanut 11,3 paunasta 64,5 paunaan henkeä kohti ja tyydyttyneen rasvan kulutus oli laskenut 28 paunasta 13,4 paunaan henkeä kohti saman ajanjakson aikana. Siksi monityydyttymättömän rasvan kuusinkertaistuminen ja tyydyttyneen rasvan kaksinkertainen väheneminen on epätasapainottanut ruokavaliota”

”…Tarvitsemme sekä tyydyttyneitä että tyydyttymättömiä rasvahappoja.”

Artikkelissa Ravinnon rasva ja sydämen vajaatoiminta: siirtyminen lipotoksisuudesta liposuojaukseen (9), on kaavio erilaisten rasvojen vaikutuksesta sydämen vajaatoimintaan (kuva). Viesti rasvojen osalta on – suosi lyhytketjuisia tyydyttyneitä rasvoja ja monityydyttyneistä omega-3:ia (kalasta), näillä on suotuisa vaikutus. Hiilihydraatteja on hyvä rajoittaa ja niiden korvaaminen em. rasvoilla on hyväksi sydämen vajaatoiminnassa (jyrsijäkokeissa).

Terve sydän suosii rasvoja energiantarpeensa tyydyttämiseksi. Sydämen vajaatoiminnassa se siirtyy taudin edetessä enenevässä määrin glykolyysiin (sokerin polttamiseen) ja alkaa kärsiä hapenpuutteesta – aivan kuten syöpäkin (10). Sydänlihaksen laajentumista pahentaa liiallinen fruktoosin saanti (11). Sydämen vajaatoiminnan torjumiseksi kannattaa tehdä samat toimenpiteet kuin kaikkien muidenkin edellä mainittujen sairauksien kohdalla: jätä pois sokerit ja siemenöljyt, lisää liikuntaa (HIIT-tyyppinen on paras hapetuksen lisäämiseksi jos vain mahdollista) ja aloita pätkäpaasto.

Seuraavassa osassa käsitellään Pahan kolmiyhteyden vaikutuksia polven niveltulehdukseen ja kihtiin, astmaan, rasvamaksaan ja PCOS:iin, Alzheimeriin ja ikääntymiseen. Muutoksia voi tulla.