Millaisia CAM-alaan liittyviä tieteellisiä kiistoja käydään? Miten ne näkyvät ihmisten arjessa? Miten paradigma eli tutkijayhteisössä vallitsevien periaatteiden, uskomusten, arvostusten ja tieteellisten normien kokonaisuus heijastuu CAM-tutkimuksessa?
Populismilla on huonolta kalskahtava maine. Se kuulostaa rahvaanomaiselta ja epätieteelliseltä. Tiedepopulismilla tarkoitetaan tieteen popularisointia, joka kerää mainetta ja kuuluisuutta korostamalla tutkimuksen ymmärtämisen mahdottomuutta sen sijaan että pyrkisi saamaan ihmiset ymmärtämään tutkimusta (Himanka 2020). Se on tieteen mystifiointia. ”Tiedepopulismilla tarkoitetaan tieteen popularisointia, joka …
Yle Akuutin ohjelma 13.3.2022 Mielen parantava voima ei olisi ollut mahdollinen kymmenen vuotta sitten. Mutta maailma muuttuu. Vielä kuusi vuotta sitten esimerkiksi Aamulehdessä kiisteltiin, parantaako myönteinen ajattelu. Pikku hiljaa mielen voima ja muut plasebovaikutusta vahvistavat hoidot ovat muuttuneet enemmän salonkikelpoisiksi. Tämä on hyvä suuntaus. Akuutin …
Osa 2 Psykiatrian filosofinen keveys Viime vuodet vallitsevayhteiskunnallinen ilmapiiri on ollut huomiota herättävän täynnä jakolinjoja kasvattavaa informaatiota. Tunnerekisteri ja asenneilmasto huokuu henkistä polarisaatiota ja on usein myös leimallisen kauhisteleva. Voimakkaita tunteita herättävää viestintää voidaan kenties pitää some-ajalle tyypillisenä. Ajattelen, että informaatioyhteiskunta on …
Osa 1: Psykiatria niminen mystinen olento filosofin vastaanotolla: Miten tiede rakennetaan ”asianmukaiselle” ja kestävälle pohjalle? On aika tarttua jälleen mielenterveyden asiaan, nyt 2022, kun sote-uudistus alkaa realisoitua. Toiseksi helmikuussa ilmestyi eräs kirja, joka heti inspiroi tarttumaan kynään. Kolmas ponsi tähän kirjoitussarjaan aiheesta …
Tarve lääketieteelle lienee tavallaan syntynyt siksi, että ihmislaji on aikoinaan vaeltanut ja muuttanut asumaan pohjoisemmille leveyspiireille ja alkanut sen vuoksi oireilla eri tavoin? Tällainen mahtipontinen ajatus on pätkähtänyt mieleeni, kun olen syventynyt D-vitamiiniin liittyvään kirjallisuuteen ja tieteelliseen näyttöön. Olen alkanut kiinnostua viime …
Parantamisen paradigma on näkemys siitä, millaiseksi hyvä ja todisteisiin (näyttöön) perustuva hoitaminen kunakin historiallisena aikakautena määritellään ja mitä pidetään järkevänä parantamisen tutkimuksena. ”Paradigma on perusnäkemys maailmasta. Se on eräänlainen malli tai viitekehys käsityksillemme eli sille, millaisena ymmärrämme todellisuuden. Maailmankuva ja paradigma ovat …
Näin väittää Harvardin yliopistossa geeniteknologiaa ja vanhenemista tutkiva David Sinclair alkuvuodesta suomeksi ilmestyneessä kirjassaan. Hänen mukaansa ihmisen eliniällä ei ole olemassa biologista ylärajaa. Tulevaisuuden ihmiset voivat elää vaikka 150-vuotiaiksi tai jopa kauemmin. Näkemys ei vastaa tämänhetkistä tieteen konsensusta, mutta yhä useampi tutkija …
René Descartesin (1596-1650) ajoista lähtien vallinnut länsimainen käsitys mielestä ja kehosta toisitaan erillisinä asioina on murenemassa. Kokemukset, mieli ja tunteet vaikuttavat kehollisesti. Vaikutusta tapahtuu myös toiseen suuntaan: kehosta mieleen. Ennen puhuttiin psykosomatiikasta ja plasebosta. Viime vuosina keskusteluun on noussut polyvagaalinen teoria, joka …
Länsimainen lääketiede on kehittynyt huimaa vauhtia viimeisten sadan vuoden aikana, erityisesti lääketieteen teknologia ja farmasia. Jossakin vaiheessa useimmat lääkärit ovat kuitenkin hukanneet parantamistaidon viisauden ja kadottaneet kyvyn nähdä ihminen kokonaisuutena (tai he ovat kadottaneet mahdollisuuden siihen).Lääketiede ja lääkärit ovat luovuttaneet lääketeollisuudelle vallan …
